{"page":0,"perPage":5,"hasMore":false,"tableName":"VaskiData","columnNames":["Id","XmlData","Status","Created","Eduskuntatunnus","AttachmentGroupId","Imported"],"rowData":[["356304","<ns11:Siirto xmlns:ns11=\"http://www.eduskunta.fi/skeemat/siirto/2011/09/07\"><Sanomavalitys xmlns=\"http://www.eduskunta.fi/skeemat/siirtokooste/2011/05/17\"><ns2:SanomatyyppiNimi xmlns:ns2=\"http://www.eduskunta.fi/skeemat/siirtoelementit/2011/05/17\">VASKI_JULKVP_CommitteeReport_fi</ns2:SanomatyyppiNimi><ns2:SanomaTunnus xmlns:ns2=\"http://www.eduskunta.fi/skeemat/siirtoelementit/2011/05/17\">Vaski_VASKI_JULKVP_CommitteeReport_fi_27-Oct-2026_11:57:22:053_EET</ns2:SanomaTunnus><ns2:LuontiHetki xmlns:ns2=\"http://www.eduskunta.fi/skeemat/siirtoelementit/2011/05/17\">2026-10-27T11:57:22.053+02:00</ns2:LuontiHetki><ns2:SiirtoKoodi xmlns:ns2=\"http://www.eduskunta.fi/skeemat/siirtoelementit/2011/05/17\">paivitys</ns2:SiirtoKoodi><Toimija xmlns=\"http://www.vn.fi/skeemat/metatietokooste/2010/04/27\" xmlns:s441=\"http://www.vn.fi/skeemat/metatietoelementit/2010/04/27\" s441:rooliKoodi=\"lahettaja\"><s441:YhteisoTeksti>Eduskunta</s441:YhteisoTeksti></Toimija><Toimija xmlns=\"http://www.vn.fi/skeemat/metatietokooste/2010/04/27\" xmlns:s442=\"http://www.vn.fi/skeemat/metatietoelementit/2010/04/27\" s442:rooliKoodi=\"vastaanottaja\"><s442:YhteisoTeksti>Eduskunta</s442:YhteisoTeksti></Toimija></Sanomavalitys><ns11:SiirtoMetatieto><jme:JulkaisuMetatieto xmlns:asi=\"http://www.vn.fi/skeemat/asiakirjakooste/2010/04/27\" xmlns:asi1=\"http://www.vn.fi/skeemat/asiakirjaelementit/2010/04/27\" xmlns:jme=\"http://www.eduskunta.fi/skeemat/julkaisusiirtokooste/2011/12/20\" xmlns:met=\"http://www.vn.fi/skeemat/metatietokooste/2010/04/27\" xmlns:met1=\"http://www.vn.fi/skeemat/metatietoelementit/2010/04/27\" xmlns:org=\"http://www.vn.fi/skeemat/organisaatiokooste/2010/02/15\" xmlns:org1=\"http://www.vn.fi/skeemat/organisaatioelementit/2010/02/15\" xmlns:sii=\"http://www.eduskunta.fi/skeemat/siirtokooste/2011/05/17\" xmlns:sii1=\"http://www.eduskunta.fi/skeemat/siirtoelementit/2011/05/17\" xmlns:sis=\"http://www.vn.fi/skeemat/sisaltokooste/2010/04/27\" xmlns:sis1=\"http://www.vn.fi/skeemat/sisaltoelementit/2010/04/27\" xmlns:xsi=\"http://www.w3.org/2001/XMLSchema-instance\" met1:asiakirjatyyppiNimi=\"Valiokunnan mietintö\" met1:eduskuntaTunnus=\"TyVM 9/2026 vp\" met1:identifiointiTunnus=\"{760EA65D-FE9D-CCFD-8490-A17CB8E00000}\" met1:julkisuusKoodi=\"Julkinen\" met1:kieliKoodi=\"fi\" met1:laadintaPvm=\"2026-10-22\" met1:muuTunnus=\"EDK-2026-AK-59068\" met1:paatehtavaKoodi=\"00 01 00 00 00 Lain säätäminen\" met1:tilaKoodi=\"Hyväksytty\" met1:versioTeksti=\"3.9\"><asi:IdentifiointiOsa><met1:AsiakirjatyyppiNimi>Valiokunnan mietintö</met1:AsiakirjatyyppiNimi><asi:EduskuntaTunniste><met1:AsiakirjatyyppiKoodi>TyVM</met1:AsiakirjatyyppiKoodi><asi1:AsiakirjaNroTeksti>9</asi1:AsiakirjaNroTeksti><asi1:ValtiopaivavuosiTeksti>2026</asi1:ValtiopaivavuosiTeksti></asi:EduskuntaTunniste><asi:Vireilletulo><met1:EduskuntaTunnus>HE 129/2026 vp</met1:EduskuntaTunnus></asi:Vireilletulo><met:Toimija met1:rooliKoodi=\"Laatija\"><met1:YhteisoTeksti>työelämä- ja tasa-arvovaliokunta</met1:YhteisoTeksti><asi1:TarkennusAsemaTeksti>Valiokunta</asi1:TarkennusAsemaTeksti></met:Toimija><met1:LaadintaPvmTeksti>22.10.2026</met1:LaadintaPvmTeksti><met:Nimeke met1:vaihtoehtoinenNimekeTeksti=\"\"><met1:NimekeTeksti>Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi</met1:NimekeTeksti></met:Nimeke></asi:IdentifiointiOsa><sii:EsitysmuotoViite met1:muuTunnus=\"{760EA65D-FE9D-CCFD-8490-A17CB8E00000}\"/><met:Aihe met1:muuTunnus=\"http://www.yso.fi/onto/yso/p2399\"><met1:AiheTeksti>tasa-arvo</met1:AiheTeksti></met:Aihe><met:Aihe met1:muuTunnus=\"http://www.yso.fi/onto/yso/p2008\"><met1:AiheTeksti>palkat</met1:AiheTeksti></met:Aihe><met:Aihe met1:muuTunnus=\"http://www.yso.fi/onto/yso/p15556\"><met1:AiheTeksti>samapalkkaisuus</met1:AiheTeksti></met:Aihe><met:Aihe met1:muuTunnus=\"http://www.yso.fi/onto/yso/p870\"><met1:AiheTeksti>tiedonvälitys</met1:AiheTeksti></met:Aihe><met:Aihe met1:muuTunnus=\"http://www.yso.fi/onto/yso/p6303\"><met1:AiheTeksti>syrjintä</met1:AiheTeksti></met:Aihe><met:Aihe met1:muuTunnus=\"http://www.yso.fi/onto/yso/p1313\"><met1:AiheTeksti>maksut</met1:AiheTeksti></met:Aihe><met:Aihe met1:muuTunnus=\"http://www.yso.fi/onto/yso/p2664\"><met1:AiheTeksti>sakko</met1:AiheTeksti></met:Aihe><met:Aihe met1:muuTunnus=\"http://www.yso.fi/onto/yso/p941\"><met1:AiheTeksti>tulot</met1:AiheTeksti></met:Aihe><met:Aihe met1:muuTunnus=\"http://www.yso.fi/onto/yso/p39561\"><met1:AiheTeksti>tulorekisterit</met1:AiheTeksti></met:Aihe><met:Aihe met1:muuTunnus=\"http://www.yso.fi/onto/yso/p29511\"><met1:AiheTeksti>tasa-arvovaltuutetut</met1:AiheTeksti></met:Aihe><met:Aihe met1:muuTunnus=\"http://www.yso.fi/onto/yso/p10768\"><met1:AiheTeksti>EU-direktiivit</met1:AiheTeksti></met:Aihe><met:Aihe><met1:AiheTeksti>Euroopan unioni</met1:AiheTeksti></met:Aihe><met:Aihe><met1:AiheTeksti>Tilastokeskus</met1:AiheTeksti></met:Aihe><met1:VaiteliaisuusPyyntoKoodi>false</met1:VaiteliaisuusPyyntoKoodi><met1:VaalikausiTunnus>2023-2026</met1:VaalikausiTunnus><met1:ValtiopaivavuosiTeksti>2026</met1:ValtiopaivavuosiTeksti></jme:JulkaisuMetatieto></ns11:SiirtoMetatieto><SiirtoAsiakirja xmlns=\"http://www.eduskunta.fi/skeemat/siirtokooste/2011/05/17\"><RakenneAsiakirja><vml:Mietinto xmlns:asi=\"http://www.vn.fi/skeemat/asiakirjakooste/2010/04/27\" xmlns:asi1=\"http://www.vn.fi/skeemat/asiakirjaelementit/2010/04/27\" xmlns:fra=\"http://www.eduskunta.fi/skeemat/fraasikooste/2011/01/04\" xmlns:fra1=\"http://www.eduskunta.fi/skeemat/fraasielementit/2011/01/04\" xmlns:met=\"http://www.vn.fi/skeemat/metatietokooste/2010/04/27\" xmlns:met1=\"http://www.vn.fi/skeemat/metatietoelementit/2010/04/27\" xmlns:mix=\"http://www.loc.gov/mix/v20\" xmlns:narc=\"http://www.arkisto.fi/skeemat/sahke2/2011/01/31_vnk\" xmlns:org=\"http://www.vn.fi/skeemat/organisaatiokooste/2010/02/15\" xmlns:org1=\"http://www.vn.fi/skeemat/organisaatioelementit/2010/02/15\" xmlns:saa=\"http://www.vn.fi/skeemat/saadoskooste/2010/04/27\" xmlns:saa1=\"http://www.vn.fi/skeemat/saadoselementit/2010/04/27\" xmlns:sis=\"http://www.vn.fi/skeemat/sisaltokooste/2010/04/27\" xmlns:sis1=\"http://www.vn.fi/skeemat/sisaltoelementit/2010/04/27\" xmlns:tau=\"http://www.vn.fi/skeemat/taulukkokooste/2010/04/27\" xmlns:vas=\"http://www.eduskunta.fi/skeemat/vastalause/2011/01/04\" xmlns:vml=\"http://www.eduskunta.fi/skeemat/mietinto/2011/01/04\" xmlns:vsk=\"http://www.eduskunta.fi/skeemat/vaskikooste/2011/01/04\" xmlns:vsk1=\"http://www.eduskunta.fi/skeemat/vaskielementit/2011/01/04\" xmlns:xsi=\"http://www.w3.org/2001/XMLSchema-instance\" met1:asiakirjatyyppiNimi=\"Valiokunnan mietintö\" met1:eduskuntaTunnus=\"TyVM 9/2026 vp\" met1:identifiointiTunnus=\"aec18542-f21d-40e3-beb6-f48841058d26\" met1:kieliKoodi=\"fi\" met1:laadintaPvm=\"2026-10-27\" met1:muuTunnus=\"aec18542-f21d-40e3-beb6-f48841058d26\" met1:rakennemaarittelyNimi=\"valiokunnanmietinto.xsd\" met1:tilaKoodi=\"Hyväksytty\" met1:versioTeksti=\"3.1\"><asi:IdentifiointiOsa><met1:AsiakirjatyyppiNimi>Valiokunnan mietintö</met1:AsiakirjatyyppiNimi><asi:EduskuntaTunniste><met1:AsiakirjatyyppiKoodi>TyVM</met1:AsiakirjatyyppiKoodi><asi1:AsiakirjaNroTeksti>9</asi1:AsiakirjaNroTeksti><asi1:ValtiopaivavuosiTeksti>2026 vp</asi1:ValtiopaivavuosiTeksti></asi:EduskuntaTunniste><asi:Vireilletulo><met1:EduskuntaTunnus>HE 129/2026 vp</met1:EduskuntaTunnus></asi:Vireilletulo><met:Toimija met1:rooliKoodi=\"Laatija\"><met1:YhteisoTeksti>Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta</met1:YhteisoTeksti></met:Toimija><met:Nimeke><met1:NimekeTeksti>Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi</met1:NimekeTeksti></met:Nimeke></asi:IdentifiointiOsa><vsk:AsiaKuvaus><sis1:OtsikkoTeksti>JOHDANTO</sis1:OtsikkoTeksti><vsk:VireilletuloAsia><sis1:LihavaKursiiviOtsikkoTeksti>Vireilletulo</sis1:LihavaKursiiviOtsikkoTeksti><sis:KappaleKooste>Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi  (<sis1:AsiakirjaViiteTunnus>HE 129/2026 vp</sis1:AsiakirjaViiteTunnus>): Asia on saapunut työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan mietinnön antamista varten.</sis:KappaleKooste></vsk:VireilletuloAsia><vsk:AsiantuntijatToimenpide><sis1:LihavaKursiiviOtsikkoTeksti>Asiantuntijat</sis1:LihavaKursiiviOtsikkoTeksti><sis:KappaleKooste>Valiokunta on kuullut:</sis:KappaleKooste><vsk:Asiantuntija><org:Henkilo><org1:AsemaTeksti>johtaja</org1:AsemaTeksti><org1:EtuNimi>Tanja</org1:EtuNimi><org1:SukuNimi>Auvinen</org1:SukuNimi></org:Henkilo><met1:YhteisoTeksti>sosiaali- ja terveysministeriö</met1:YhteisoTeksti></vsk:Asiantuntija><vsk:Asiantuntija><org:Henkilo><org1:AsemaTeksti>erityisasiantuntija</org1:AsemaTeksti><org1:EtuNimi>Terhi</org1:EtuNimi><org1:SukuNimi>Heinilä</org1:SukuNimi></org:Henkilo><met1:YhteisoTeksti>sosiaali- ja terveysministeriö</met1:YhteisoTeksti></vsk:Asiantuntija><vsk:Asiantuntija><org:Henkilo><org1:AsemaTeksti>lakimies</org1:AsemaTeksti><org1:EtuNimi>Katja</org1:EtuNimi><org1:SukuNimi>Danner</org1:SukuNimi></org:Henkilo><met1:YhteisoTeksti>sosiaali- ja terveysministeriö</met1:YhteisoTeksti></vsk:Asiantuntija><vsk:Asiantuntija><org:Henkilo><org1:AsemaTeksti>johtava asiantuntija</org1:AsemaTeksti><org1:EtuNimi>Seija</org1:EtuNimi><org1:SukuNimi>Jalkanen</org1:SukuNimi></org:Henkilo><met1:YhteisoTeksti>työ- ja elinkeinoministeriö</met1:YhteisoTeksti></vsk:Asiantuntija><vsk:Asiantuntija><org:Henkilo><org1:AsemaTeksti>erityisasiantuntija</org1:AsemaTeksti><org1:EtuNimi>Katariina</org1:EtuNimi><org1:SukuNimi>Jämsén</org1:SukuNimi></org:Henkilo><met1:YhteisoTeksti>työ- ja elinkeinoministeriö</met1:YhteisoTeksti></vsk:Asiantuntija><vsk:Asiantuntija><org:Henkilo><org1:AsemaTeksti>erityisasiantuntija</org1:AsemaTeksti><org1:EtuNimi>Pirkko</org1:EtuNimi><org1:SukuNimi>Janas</org1:SukuNimi></org:Henkilo><met1:YhteisoTeksti>tasa-arvovaltuutetun toimisto</met1:YhteisoTeksti></vsk:Asiantuntija><vsk:Asiantuntija><org:Henkilo><org1:AsemaTeksti>tasa-arvovaltuutettu</org1:AsemaTeksti><org1:EtuNimi>Mia</org1:EtuNimi><org1:SukuNimi>Spolander</org1:SukuNimi></org:Henkilo><met1:YhteisoTeksti>tasa-arvovaltuutetun toimisto</met1:YhteisoTeksti></vsk:Asiantuntija><vsk:Asiantuntija><org:Henkilo><org1:AsemaTeksti>ylitarkastaja</org1:AsemaTeksti><org1:EtuNimi>Markus</org1:EtuNimi><org1:SukuNimi>Kautto</org1:SukuNimi></org:Henkilo><met1:YhteisoTeksti>Verohallinto</met1:YhteisoTeksti></vsk:Asiantuntija><vsk:Asiantuntija><org:Henkilo><org1:AsemaTeksti>johtava asiantuntija</org1:AsemaTeksti><org1:EtuNimi>Sari</org1:EtuNimi><org1:SukuNimi>Wulff</org1:SukuNimi></org:Henkilo><met1:YhteisoTeksti>Verohallinto, Tulorekisteriyksikkö</met1:YhteisoTeksti></vsk:Asiantuntija><vsk:Asiantuntija><org:Henkilo><org1:AsemaTeksti>neuvotteleva virkamies</org1:AsemaTeksti><org1:EtuNimi>Maj</org1:EtuNimi><org1:SukuNimi>Wilenius</org1:SukuNimi></org:Henkilo><met1:YhteisoTeksti>Valtion työmarkkinalaitos</met1:YhteisoTeksti></vsk:Asiantuntija><vsk:Asiantuntija><org:Henkilo><org1:AsemaTeksti>ylijohtaja</org1:AsemaTeksti><org1:EtuNimi>Mari</org1:EtuNimi><org1:SukuNimi>Ylä-Jarkko</org1:SukuNimi></org:Henkilo><met1:YhteisoTeksti>Tilastokeskus</met1:YhteisoTeksti></vsk:Asiantuntija><vsk:Asiantuntija><org:Henkilo><org1:AsemaTeksti>yliaktuaari</org1:AsemaTeksti><org1:EtuNimi>Hanna</org1:EtuNimi><org1:SukuNimi>Jokimäki</org1:SukuNimi></org:Henkilo><met1:YhteisoTeksti>Tilastokeskus</met1:YhteisoTeksti></vsk:Asiantuntija><vsk:Asiantuntija><org:Henkilo><org1:AsemaTeksti>johtava tutkija</org1:AsemaTeksti><org1:EtuNimi>Elias</org1:EtuNimi><org1:SukuNimi>Einiö</org1:SukuNimi></org:Henkilo><met1:YhteisoTeksti>Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT</met1:YhteisoTeksti></vsk:Asiantuntija><vsk:Asiantuntija><org:Henkilo><org1:AsemaTeksti>pääsihteeri</org1:AsemaTeksti><org1:EtuNimi>Taina</org1:EtuNimi><org1:SukuNimi>Riski</org1:SukuNimi></org:Henkilo><met1:YhteisoTeksti>tasa-arvoasiain neuvottelukunta</met1:YhteisoTeksti></vsk:Asiantuntija><vsk:Asiantuntija><org:Henkilo><org1:AsemaTeksti>juristi</org1:AsemaTeksti><org1:EtuNimi>Sanna</org1:EtuNimi><org1:SukuNimi>Mannonen</org1:SukuNimi></org:Henkilo><met1:YhteisoTeksti>Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry</met1:YhteisoTeksti></vsk:Asiantuntija><vsk:Asiantuntija><org:Henkilo><org1:AsemaTeksti>juristi</org1:AsemaTeksti><org1:EtuNimi>Sanna</org1:EtuNimi><org1:SukuNimi>Rantala</org1:SukuNimi></org:Henkilo><met1:YhteisoTeksti>STTK ry</met1:YhteisoTeksti></vsk:Asiantuntija><vsk:Asiantuntija><org:Henkilo><org1:AsemaTeksti>tasa-arvo- ja työympäristöpäällikkö</org1:AsemaTeksti><org1:EtuNimi>Lotta</org1:EtuNimi><org1:SukuNimi>Savinko</org1:SukuNimi></org:Henkilo><met1:YhteisoTeksti>Akava ry</met1:YhteisoTeksti></vsk:Asiantuntija><vsk:Asiantuntija><org:Henkilo><org1:AsemaTeksti>lakiasiainjohtaja</org1:AsemaTeksti><org1:EtuNimi>Markus</org1:EtuNimi><org1:SukuNimi>Äimälä</org1:SukuNimi></org:Henkilo><met1:YhteisoTeksti>Elinkeinoelämän keskusliitto ry</met1:YhteisoTeksti></vsk:Asiantuntija><vsk:Asiantuntija><org:Henkilo><org1:AsemaTeksti>johtaja</org1:AsemaTeksti><org1:EtuNimi>Atte</org1:EtuNimi><org1:SukuNimi>Rytkönen-Sandberg</org1:SukuNimi></org:Henkilo><met1:YhteisoTeksti>Suomen Yrittäjät ry</met1:YhteisoTeksti></vsk:Asiantuntija><vsk:Asiantuntija><org:Henkilo><org1:AsemaTeksti>neuvottelujohtaja</org1:AsemaTeksti><org1:EtuNimi>Anne</org1:EtuNimi><org1:SukuNimi>Kiiski</org1:SukuNimi></org:Henkilo><met1:YhteisoTeksti>Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT</met1:YhteisoTeksti></vsk:Asiantuntija><vsk:Asiantuntija><org:Henkilo><org1:AsemaTeksti>vaikuttamistyön asiantuntija</org1:AsemaTeksti><org1:EtuNimi>Katariina</org1:EtuNimi><org1:SukuNimi>Haapea</org1:SukuNimi></org:Henkilo><met1:YhteisoTeksti>Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry</met1:YhteisoTeksti></vsk:Asiantuntija><vsk:Asiantuntija><org:Henkilo><org1:AsemaTeksti>apulaisprofessori</org1:AsemaTeksti><org1:EtuNimi>Jari</org1:EtuNimi><org1:SukuNimi>Murto</org1:SukuNimi></org:Henkilo></vsk:Asiantuntija><vsk:Asiantuntija><org:Henkilo><org1:AsemaTeksti>professori (emerita)</org1:AsemaTeksti><org1:EtuNimi>Kevät</org1:EtuNimi><org1:SukuNimi>Nousiainen</org1:SukuNimi></org:Henkilo></vsk:Asiantuntija><vsk:Asiantuntija><org:Henkilo><org1:AsemaTeksti>VTM, tekniikan tohtori</org1:AsemaTeksti><org1:EtuNimi>Johanna</org1:EtuNimi><org1:SukuNimi>Maaniemi</org1:SukuNimi></org:Henkilo></vsk:Asiantuntija><vsk:Asiantuntija><org:Henkilo><org1:AsemaTeksti>varatuomari</org1:AsemaTeksti><org1:EtuNimi>Harri</org1:EtuNimi><org1:SukuNimi>Hietala</org1:SukuNimi></org:Henkilo></vsk:Asiantuntija></vsk:AsiantuntijatToimenpide><vsk:AsiantuntijatToimenpide><sis:KappaleKooste>Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon:</sis:KappaleKooste><vsk:Asiantuntija><met1:YhteisoTeksti>oikeusministeriö</met1:YhteisoTeksti></vsk:Asiantuntija><vsk:Asiantuntija><met1:YhteisoTeksti>valtiovarainministeriö</met1:YhteisoTeksti></vsk:Asiantuntija><vsk:Asiantuntija><met1:YhteisoTeksti>yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto</met1:YhteisoTeksti></vsk:Asiantuntija><vsk:Asiantuntija><org:Henkilo><org1:AsemaTeksti>professori (emerita)</org1:AsemaTeksti><org1:EtuNimi>Liisa</org1:EtuNimi><org1:SukuNimi>Keltikangas-Järvinen</org1:SukuNimi></org:Henkilo></vsk:Asiantuntija><vsk:Asiantuntija><org:Henkilo><org1:AsemaTeksti>apulaisprofessori</org1:AsemaTeksti><org1:EtuNimi>Hanna</org1:EtuNimi><org1:SukuNimi>Ylöstalo</org1:SukuNimi></org:Henkilo></vsk:Asiantuntija></vsk:AsiantuntijatToimenpide></vsk:AsiaKuvaus><asi:SisaltoKuvaus><sis1:OtsikkoTeksti>HALLITUKSEN ESITYS</sis1:OtsikkoTeksti><sis:KappaleKooste>Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annettua lakia, tasa-arvovaltuutetusta annettua lakia, tulotietojärjestelmästä annettua lakia, tilastokeskuksesta annettua lakia ja sakon täytäntöönpanosta annettua lakia.</sis:KappaleKooste><sis:KappaleKooste>Esityksen tarkoituksena on panna täytäntöön niin sanottu palkka-avoimuusdirektiivi. Direktiivi pantaisiin täytäntöön pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmakirjaukseen perustuen direktiivin minimisäännösten mukaisesti.</sis:KappaleKooste><sis:KappaleKooste>Esityksen mukaan sukupuoleen perustuvaa palkkasyrjintää ehkäistäisiin ja palkkatasa-arvon toteutumista edistettäisiin erityisesti vahvistamalla palkkauksen läpinäkyvyyttä koskevia vaatimuksia. Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa säädettäisiin sukupuolten palkkaeron ja työntekijäryhmän määritelmistä sekä työn samanarvoisuuden tunnistamisesta. Säännöllisesti vähintään sata työntekijää työllistävillä työnantajilla olisi velvollisuus ilmoittaa sukupuolten palkkaeroihin liittyvät tiedot sekä tehdä yhteinen palkka-arviointi yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa. Työntekijällä olisi oikeus pyynnöstä saada kirjallisesti tieto samaa tai samanarvoista työtä tekevän työntekijäryhmän keskipalkkatasoista. Työnantajalla olisi velvollisuus varmistaa läpinäkyvä palkkaneuvottelu antamalla työnhakijalle riittävän ajoissa tieto alkupalkasta tai sen vaihteluvälistä. Yhteistä palkka-arviointia koskevan velvoitteen laiminlyönnistä seuraisi laiminlyöntimaksu. Lisäksi uhkasakon soveltamisalaa laajennettaisiin ja hyvitystä koskeva kanneaika palkkasyrjintätapauksissa pidennettäisiin kolmeen vuoteen.</sis:KappaleKooste><sis:KappaleKooste>Tasa-arvovaltuutetusta annettuun lakiin tehtävillä muutoksilla pantaisiin kansallisesti täytäntöön direktiivin valvontaelintä koskeva sääntely. Tulotietojärjestelmästä annettuun lakiin ja tilastokeskuksesta annettuun lakiin tehtävillä muutoksilla mahdollistettaisiin työnantajille palkka-avoimuusdirektiivin edellyttämien tietojen ilmoittaminen tulorekisterin ja Tilastokeskuksen kautta tasa-arvovaltuutetulle. Sakon täytäntöönpanosta annetun lain soveltamisalaan lisättäisiin laiminlyöntimaksu.</sis:KappaleKooste><sis:KappaleKooste>Esitys liittyy valtion vuoden 2027 talousarvioon ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.</sis:KappaleKooste><sis:KappaleKooste>Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2027.</sis:KappaleKooste></asi:SisaltoKuvaus><asi:PerusteluOsa asi1:perusteluLuokitusKoodi=\"YleisetPerustelut\"><sis1:OtsikkoTeksti>VALIOKUNNAN YLEISPERUSTELUT</sis1:OtsikkoTeksti><asi:PerusteluLuku><sis1:ValiotsikkoTeksti>Yleistä</sis1:ValiotsikkoTeksti><sis:KappaleKooste>Hallituksen esityksen tarkoituksena on panna täytäntöön miesten ja naisten samapalkkaisuuden periaatteen soveltamisen lujittamisesta palkkauksen läpinäkyvyyden ja täytäntöönpanomekanismien avulla annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2023/970, niin sanottu palkka-avoimuusdirektiivi. Palkka-avoimuusdirektiivin tavoitteena on edistää palkkatasa-arvon toteutumista työnhakijoiden ja työntekijöiden tiedonsaannin, työnantajan raportointivelvollisuuksien ja oikeussuojakeinojen tehostamisen avulla.</sis:KappaleKooste><sis:KappaleKooste>Direktiivi ehdotetaan täytäntöönpantavan direktiivin minimisäännösten mukaisesti pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmakirjausta noudattaen. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annettua lakia (<sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>609/1986</sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>, jäljempänä <sis1:KursiiviTeksti>tasa-arvolaki</sis1:KursiiviTeksti>), tasa-arvovaltuutetusta annettua lakia (<sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>1328/2014</sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>), tulotietojärjestelmästä annettua lakia (<sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>53/2018</sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>), tilastokeskuksesta annettua lakia (<sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>48/1992</sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>) ja sakon täytäntöönpanosta annettua lakia (<sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>672/2002</sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>).</sis:KappaleKooste><sis:KappaleKooste>Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että sukupuoleen perustuvaa palkkasyrjintää ehkäistään ja palkkatasa-arvon toteutumista edistetään erityisesti vahvistamalla palkkauksen läpinäkyvyyttä koskevia vaatimuksia. Niistä ehdotetaan säädettäväksi tasa-arvolaissa. Palkkasyrjintätapauksissa hyvitystä koskeva kanneaika pidennetään kolmeen vuoteen.</sis:KappaleKooste><sis:KappaleKooste>Tasa-arvovaltuutetusta annettuun lakiin ehdotetuilla muutoksilla pannaan kansallisesti täytäntöön direktiivin valvontaelintä koskeva sääntely. Tulotietojärjestelmästä annettuun lakiin ja tilastokeskuksesta annettuun lakiin tehtävillä muutoksilla mahdollistetaan työnantajille palkka-avoimuusdirektiivin edellyttämien tietojen ilmoittaminen tulorekisterin ja Tilastokeskuksen kautta tasa-arvovaltuutetulle mahdollisimman vähällä hallinnollisella taakalla.</sis:KappaleKooste><sis:KappaleKooste>Hallituksen esityksessä arvioidaan, että palkka-avoimuusdirektiivin kansallisella täytäntöönpanolla on sukupuolten tasa-arvoon ja työntekijöihin kohdistuvia myönteisiä vaikutuksia. Erityisesti palkkauksen läpinäkyvyyttä lisäävät säännökset parantavat mahdollisuutta havaita ja estää palkkasyrjintää. Esityksessä arvioidaan, että palkkauksen läpinäkyvyyden edistämisellä ja sukupuoleen perustuvan palkkasyrjinnän ehkäisemiseen tähtäävillä toimilla voi olla myönteisiä vaikutuksia myös työnantajille. Ne voivat esimerkiksi edistää myönteistä työnantajakuvaa sekä kasvattaa työtyytyväisyyttä ja työntekijöiden sitoutumista työhön sekä työn houkuttelevuutta.</sis:KappaleKooste><sis:KappaleKooste>Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta kannattaa palkka-avoimuusdirektiivin tavoitteita ja puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina, lukuun ottamatta sakon täytäntöönpanosta annettuun lakiin ehdotettavaa teknistä muutosta, seuraavin huomioin.</sis:KappaleKooste><sis1:ValiotsikkoTeksti>Työn samanarvoisuuden tunnistaminen</sis1:ValiotsikkoTeksti><sis:KappaleKooste>Hallituksen esityksen keskeisimpiä ehdotuksia on tasa-arvolakiin ehdotettu uusi 3 a pykälä. Siinä säädetään työn samanarvoisuuden tunnistamisesta. Pykälällä täytäntöönpannaan palkka-avoimuusdirektiivin 4 artiklan 1 ja 4 kohdat. Pykälässä tuodaan kansalliseen lakiin EU-tuomioistuimen ratkaisuihin perustuvat kriteerit, joiden avulla voidaan arvioida, ovatko työntekijät työn arvon suhteen vertailukelpoisessa tilanteessa keskenään. Erillistä samanarvoisen työn määritelmää ei ehdoteta otettavaksi lakiin.</sis:KappaleKooste><sis:KappaleKooste>Hallituksen esityksessä selvitetään palkka-avoimuusdirektiivin ja ehdotetun 3 a pykälän suhdetta työ- ja virkaehtosopimuksiin (<sis1:AsiakirjaViiteTunnus>HE 129/2026 vp</sis1:AsiakirjaViiteTunnus>, s. 88—90). Ehdotetun sääntelyn suhdetta työ- ja virkaehtosopimuksiin on käsitelty myös työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan asiantuntijakuulemisissa.</sis:KappaleKooste><sis:KappaleKooste>Hallituksen esityksessä lähdetään siitä, että 4 artiklan täytäntöönpanossa on huomioitava myös direktiivin 30 artikla, jonka mukaan direktiivi ei vaikuta millään tavoin oikeuteen neuvotella, tehdä ja panna täytäntöön työehtosopimuksia. Hallituksen esityksessä viitataan myös direktiivin 27 johdantokappaleeseen, jonka mukaan palkkojen määrittämistä koskevat kansalliset järjestelmät vaihtelevat, ja ne voivat perustua työehtosopimuksiin tai työnantajan päättämiin tekijöihin. Direktiivi ei johdantokappaleen mukaan vaikuta erilaisiin palkkojen määrittämistä koskeviin kansallisiin järjestelmiin.</sis:KappaleKooste><sis:KappaleKooste>Ehdotetussa 3 a pykälässä velvoitetaan työnantaja käyttämään työ- tai virkaehtosopimukseen perustuvaa tai muuta menetelmää samanarvoisen työn tunnistamiseksi. Samanarvoisen työn tunnistaminen voi siten perustua työ- tai virkaehtosopimukseen perustuvaan työn vaativuuden arviointiin, kaupalliseen järjestelmään, työnantajan itse kehittämään menetelmään tai esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön tarjoamaan työn vaativuuden arviointimalliin (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2026:8).</sis:KappaleKooste><sis:KappaleKooste>Olennaista on, että käytetyn menetelmän avulla on voitava ryhmitellä työn vaativuuden suhteen vertailukelpoisessa asemassa olevat työntekijät. Tässä vaativuuteen perustuvassa ryhmittelyssä voi käyttää ainoastaan kyseisessä työssä tai tehtävässä merkityksellisiä, objektiivisia ja sukupuolineutraaleja tekijöitä. Pykälän mukaan tällaisia tekijöitä ovat osaaminen, kuormitus, vastuu ja työolot sekä muut työn vaativuutta vastaavalla tavalla kuvaavat tekijät.</sis:KappaleKooste><sis:KappaleKooste>Hallituksen esityksen mukaan pykälässä mainitut tekijät on ymmärrettävä ennen muuta yläkäsitteinä, joihin voi lukeutua lukuisia erilaisia osatekijöitä. Tarkoitus ei ole, että sanamuodoltaan vastaavat kriteerit on löydyttävä työnantajan käyttämästä menetelmästä tai että niiden kaikkien on löydyttävä työnantajan käyttämästä menetelmästä. Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon myös muut kuin säännöksessä nimenomaisesti mainitut tekijät, jotka kuvaavat vastaavalla tavalla työn vaativuutta, kunhan ne ovat kyseisessä työssä tai tehtävässä merkityksellisiä, objektiivisia ja sukupuolineutraaleja. Mitkään työn arvioinnissa käytetyt kriteerit eivät saa suorasti tai epäsuorasti perustua sukupuoleen. Pykälässä tarkoitettujen kriteerien avulla arvioidaan työtä ja työn vaatimuksia. Tarkoituksena ei ole arvioida työtä tekevää työntekijää tai hänen suoriutumistaan (<sis1:AsiakirjaViiteTunnus>HE 129/2026 vp</sis1:AsiakirjaViiteTunnus>, s. 87—88).</sis:KappaleKooste><sis:KappaleKooste>Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on pyytänyt sosiaali- ja terveysministeriöltä lausuntoa uuden 3  a  pykälän tulkinnasta. Sosiaali- ja terveysministeriö on todennut valiokunnalle antamassaan lisälausunnossa, että säännöstekstiin tehty sekä-sanan muutos tai-sanan tilalle perustuu oikeusministeriön laintarkastuksen esittämään täsmennystarpeeseen ja että työn vaativuuden arvioinnissa voidaan käyttää direktiivissä nimenomaisesti mainittujen kriteerien sijasta tai lisäksi myös muita työn vaativuutta kuvaavia ja sukupuolineutraaleja kriteerejä. Valiokunta toteaa selvyyden vuoksi, että säännöksessä mainitut tekijät ovat esimerkkejä työn vaativuutta kuvaavista tekijöistä eikä juuri niiden käyttö ole pakollista. Eri palkkausjärjestelmissä tai muissa työn vaativuuden arviointimenetelmissä voidaan käyttää eri nimisiä vaativuustekijöitä ja myös saman nimisten vaativuustekijöiden sisältö voi olla erilainen. Työnantajan harkinnan perusteella tekijöiden painoarvo voi niin ikään vaihdella. On mahdollista, että jollakin tekijällä ei ole lainkaan painoarvoa kyseisessä työssä. Käytettyjen vaativuustekijöiden tulee kuitenkin olla kyseisessä työssä merkityksellisiä, objektiivisia ja sukupuolineutraaleita.</sis:KappaleKooste><sis:KappaleKooste>Työntekijöiden ryhmittely 3 a pykälän mukaan on olennaista tasa-arvolakiin ehdotettujen uusien 6 d, 6 e ja 6 g pykälien noudattamisen kannalta. Ehdotetussa 3 a pykälässä tarkoitetun menetelmän avulla työnantaja voi täyttää mainituissa pykälissä säädetyt raportointi-, arviointi- ja tiedonantovelvoitteensa, jotka edellyttävät samanarvoista työtä tekevien työntekijöiden ryhmittelyä. Työnantajan käyttämä menetelmä on lisäksi hyödynnettävissä voimassa olevan lain 6 b pykälän mukaista palkkakartoitusta tehtäessä.</sis:KappaleKooste><sis:KappaleKooste>Hallituksen esityksessä todetaan, että työnantajaa sitovassa työ- tai virkaehtosopimuksessa työn vaativuuden arviointi on voitu kytkeä osaksi palkkausjärjestelmää tai työnantaja voi olla sidottu noudattamaan työehtosopimusta, jossa ei ole sovittu lainkaan ehdotetussa 3 a pykälässä tarkoitetusta työn vaativuuden luokitteluun pohjautuvasta palkkausjärjestelmästä tai jossa käytetyt kriteerit eivät heijasta työn vaativuutta kyseisessä työssä tai tehtävässä merkityksellisellä tavalla. Esityksen mukaan ehdotuksella ei edellytetä työmarkkinaosapuolia muuttamaan työehtosopimusten palkkausjärjestelmiä vaativuuden arviointiin pohjautuviksi tai muutoinkaan muuttamaan sellaisia palkan määrittymisen perusteita, jotka eivät itsessään ole sukupuolen perusteella syrjiviä. Tällöin työnantajan on kuitenkin käytettävä muuta menetelmää töiden vaativuuden arviointiin täyttääkseen 6 d, 6 e ja 6 g pykälissä säädetyt velvollisuutensa.</sis:KappaleKooste><sis:KappaleKooste>Hallituksen esityksessä on myös tunnistettu tilanne, jossa työnantajaa voi sitoa useampi kuin yksi työehtosopimus, joissa kussakin on omanlaisensa työn vaativuuden kriteereihin perustuva sukupuolineutraali palkkausjärjestelmä. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta yhtyy siihen hallituksen esityksessä esitettyyn arvioon, että valtakunnallisiin työehtosopimuksiin perustuvat ala- ja tehtäväkohtaisten erityispiirteiden pohjalta muodostetut sukupuolineutraalit vaativuusluokittelut voisivat käydä merkityksettömiksi, jos direktiivin katsottaisiin edellyttävän eri työehtosopimusten piiriin kuuluvien töiden vertailua toisiinsa. Tämä tulkinta olisi huonosti yhteensovitettavissa suomalaisen työehtosopimusjärjestelmän ja direktiivin 30 artiklan kanssa.</sis:KappaleKooste><sis:KappaleKooste>Valiokunta katsoo, että hallituksen esityksessä on pyritty löytämään tasapaino direktiivin tavoitteiden toteuttamisen ja direktiivinkin tunnistaman työehtosopimusautonomian välillä. Valiokunta korostaa työehtosopimusautonomiaa sääntelyn tulkinnassa.</sis:KappaleKooste><sis1:ValiotsikkoTeksti>Viranomaisten tehtävänjako ja resurssit</sis1:ValiotsikkoTeksti><sis:KappaleKooste>Esityksen keskeisimmät viranomaisvaikutukset aiheutuvat ehdotetusta raportointi- ja valvontakokonaisuudesta ja kohdistuvat tasa-arvovaltuutettuun, Tilastokeskukseen ja tulorekisteriin. Tasa-arvovaltuutetun apuna palkkaraportointivelvoitteen edellyttämien tietojen muodostamisessa ja analysoinnissa toimii Tilastokeskus, pääosin työnantajan tulorekisterin toimittamien tietojen perusteella.</sis:KappaleKooste><sis:KappaleKooste>Julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2027—2030 tasa-arvovaltuutetulle (25.01.03) on osoitettu 270 000 euron pysyvä lisärahoitus palkka-avoimuusdirektiivin täytäntöönpanoon vuodesta 2027 lukien. Määräraha on mukana valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2027.</sis:KappaleKooste><sis:KappaleKooste>Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan asiantuntijakuulemisissa ehdotettua viranomaisten tehtävänjakoa on pidetty jokseenkin monimutkaisena, ja tasa-arvovaltuutettu on ehdottanut sille ehdotettujen seuranta- ja julkaisutehtävien siirtämistä muulle viranomaiselle. Tasa-arvovaltuutettu on myös pitänyt sille ehdotettuja lisäresursseja riittämättöminä.</sis:KappaleKooste><sis:KappaleKooste>Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan saaman selvityksen mukaan ehdotettu malli on valmisteltu kolmikantaisessa työryhmässä tasa-arvovaltuutetun muistion pohjalta. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää perusteltuna hallituksen esityksessä valittua sääntelymallia, jossa pyritään minimoimaan työnantajille aiheutuva hallinnollinen taakka ja hyödyntämään mahdollisimman laajasti tulorekisteriin tallennettavia tietoja. Valiokunta toteaa, että tasa-arvovaltuutetulle osoitettu tehtävä uuden palkka-avoimuuslainsäädännön valvontaviranomaisena laajentaa tämän roolia. Valiokunta pitää tärkeänä, että tasa-arvovaltuutetulla on lainsäädännön asettamissa rajoissa harkintavaltaa tehtäviensä toteuttamisessa ja esimerkiksi toimintansa painopisteiden määrittelemisessä.</sis:KappaleKooste></asi:PerusteluLuku></asi:PerusteluOsa><asi:PerusteluOsa asi1:perusteluLuokitusKoodi=\"YksityiskohtaisetPerustelut\"><sis1:OtsikkoTeksti>VALIOKUNNAN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT</sis1:OtsikkoTeksti><asi:PerusteluLuku><sis:LukuOtsikko><sis1:OtsikkoTeksti>5. Laki sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta</sis1:OtsikkoTeksti></sis:LukuOtsikko><saa:PykalaViite><sis1:ViiteTeksti>1 §. Lain soveltamisala.</sis1:ViiteTeksti></saa:PykalaViite><sis:KappaleKooste>Sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 pykälän 2 momentissa on lista rangaistusluonteisista hallinnollisista seuraamuksista, joiden täytäntöönpanosta kyseisessä laissa säädetään. Hallituksen esityksessä ehdotetaan momenttiin lisättäväksi uusi 64 a kohta, naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain (<sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>609/1986</sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>) 21 b §:ssä tarkoitettu laiminlyöntimaksu.</sis:KappaleKooste><sis:KappaleKooste>Hallituksen esityksen antamisen jälkeen lailla 815/2026 kyseiseksi kohdaksi (64 a) on jo lisätty eräistä rajat ylittävän sähköisen asioinnin mahdollistavista palveluista annetun lain (810/2026) 42—46 §:ssä tarkoitettu seuraamusmaksu. Näin ollen työelämä- ja tasa-arvovaliokunta ehdottaa tasa-arvolain 21 b §:ssä tarkoitetun laiminlyöntimaksun lisäämistä 2 momentin uudeksi 64 b kohdaksi. Tämä muutos, samoin kuin momenttiin hallituksen esityksen antamisen jälkeen laeilla 616/2026, 721/2026, 739/2026, 778/2026 ja 815/2026 tehdyt muutokset on huomioitava lakiehdotuksen johtolauseessa.</sis:KappaleKooste></asi:PerusteluLuku></asi:PerusteluOsa><vsk:PaatosOsa><sis1:OtsikkoTeksti>VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS</sis1:OtsikkoTeksti><vsk:PaatosToimenpide><asi1:JohdantoTeksti>Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan päätösehdotus:</asi1:JohdantoTeksti><sis:SisennettyKappaleKooste><sis1:KursiiviTeksti>Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 129/2026 vp sisältyvät 1.—4. lakiehdotuksen.</sis1:KursiiviTeksti></sis:SisennettyKappaleKooste><sis:SisennettyKappaleKooste><sis1:KursiiviTeksti>Eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen HE 129/2026 vp sisältyvän 5. lakiehdotuksen.</sis1:KursiiviTeksti><sis1:LihavaKursiiviTeksti> (Valiokunnan muutosehdotus)</sis1:LihavaKursiiviTeksti></sis:SisennettyKappaleKooste></vsk:PaatosToimenpide></vsk:PaatosOsa><saa:SaadosOsa><sis1:LihavaKursiiviOtsikkoTeksti>Valiokunnan muutosehdotus</sis1:LihavaKursiiviOtsikkoTeksti><saa:Saados met1:kieliKoodi=\"fi\" saa1:identifiointiTunnus=\"1\" saa1:saadostyyppiNimi=\"Laki\"><saa:LakiehdotusNumeroKooste>1.</saa:LakiehdotusNumeroKooste><saa:SaadosNimeke><saa:SaadostyyppiKooste>Laki</saa:SaadostyyppiKooste><saa:SaadosNimekeKooste>naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain muuttamisesta</saa:SaadosNimekeKooste></saa:SaadosNimeke><saa:Johtolause><saa:SaadosKappaleKooste>Eduskunnan päätöksen mukaisesti </saa:SaadosKappaleKooste><saa:SaadosKappaleKooste><saa:SaadosKursiiviKooste>muutetaan</saa:SaadosKursiiviKooste> naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain (<sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>609/1986</sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>) 6, 8 ja 9 a § sekä 12 §:n 2 momentti,</saa:SaadosKappaleKooste><saa:SaadosKappaleKooste>sellaisina kuin ne ovat, 6 ja 9 a § laissa <sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>232/2005</sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>, 8 § laissa <sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>1329/2014</sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus> ja 12 §:n 2 momentti laissa 1023/2008, sekä</saa:SaadosKappaleKooste><saa:SaadosKappaleKooste><saa:SaadosKursiiviKooste>lisätään</saa:SaadosKursiiviKooste> 3 §:ään, sellaisena kuin se on laeissa <sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>1329/2014</sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>, <sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>657/2021</sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus> ja <sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>101/2023</sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>, uusi 9 ja 10 momentti, lakiin uusi 3 a ja 6 d—6 g §, 20 §:ään, sellaisena kuin se on laeissa <sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>915/2016</sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus> ja <sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>101/2023</sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>, uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3—5 momentti siirtyvät 4—6 momentiksi, 21 §:ään, sellaisena kuin se on laeissa <sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>1329/2014</sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>, <sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>915/2016</sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus> ja <sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>101/2023</sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>, uusi 5 momentti, jolloin nykyinen 5 momentti siirtyy 6 momentiksi, sekä lakiin uusi 21 b § seuraavasti:</saa:SaadosKappaleKooste></saa:Johtolause><saa:Pykalisto><saa:Pykala saa1:identifiointiTunnus=\"3 §\" saa1:pykalaLuokitusKoodi=\"Pykala\"><saa:PykalaTunnusKooste>3 §</saa:PykalaTunnusKooste><saa:SaadosOtsikkoKooste>Määritelmiä</saa:SaadosOtsikkoKooste><sis:Katkoviiva/><saa:MomenttiKooste><saa:SaadosKursiiviKooste>Sukupuolten palkkaerolla</saa:SaadosKursiiviKooste> tarkoitetaan tässä laissa työnantajan nais- ja miespuolisten työntekijöiden keskipalkkatasojen eroa ilmaistuna prosenttiosuutena miespuolisten työntekijöiden keskipalkkatasosta.</saa:MomenttiKooste><saa:MomenttiKooste><saa:SaadosKursiiviKooste>Työntekijäryhmällä</saa:SaadosKursiiviKooste> tarkoitetaan tässä laissa samaa tai samanarvoista työtä tekeviä työntekijöitä, jotka työntekijöiden työnantaja on ryhmitellyt muutoin kuin sattumanvaraisesti 3 a §:ssä tarkoitettujen syrjimättömien, objektiivisten ja sukupuolineutraalien kriteerien perusteella ja tapauskohtaisesti yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa.</saa:MomenttiKooste></saa:Pykala><saa:Pykala saa1:identifiointiTunnus=\"3 a §\" saa1:pykalaLuokitusKoodi=\"Pykala\"><saa:PykalaTunnusKooste>3 a §</saa:PykalaTunnusKooste><saa:SaadosOtsikkoKooste>Työn samanarvoisuuden tunnistaminen</saa:SaadosOtsikkoKooste><saa:MomenttiKooste>Työnantajan on käytettävä samanarvoisen työn tunnistamiseksi työ- tai virkaehtosopimukseen perustuvaa tai muuta menetelmää, jonka avulla voidaan ryhmitellä työn vaativuuden suhteen vertailukelpoisessa asemassa olevat työntekijät kyseisessä työssä tai tehtävässä merkityksellisten, objektiivisten ja sukupuolineutraalien tekijöiden avulla. Tällaisia tekijöitä ovat osaaminen, kuormitus, vastuu ja työolot sekä muut työn vaativuutta vastaavalla tavalla kuvaavat tekijät.</saa:MomenttiKooste></saa:Pykala><saa:Pykala saa1:identifiointiTunnus=\"6 §\" saa1:pykalaLuokitusKoodi=\"Pykala\"><saa:PykalaTunnusKooste>6 §</saa:PykalaTunnusKooste><saa:SaadosOtsikkoKooste>Työnantajan velvollisuus edistää tasa-arvoa ja palkkatietämystä</saa:SaadosOtsikkoKooste><saa:MomenttiKooste>Jokaisen työnantajan tulee työelämässä edistää sukupuolten tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti.</saa:MomenttiKooste><saa:KohdatMomentti><saa:MomenttiJohdantoKooste>Tasa-arvon edistämiseksi työelämässä työnantajan tulee, ottaen huomioon käytettävissä olevat voimavarat ja muut asiaan vaikuttavat seikat:</saa:MomenttiJohdantoKooste><saa:MomenttiKohtaKooste>1) toimia siten, että avoinna oleviin tehtäviin hakeutuisi sekä naisia että miehiä;</saa:MomenttiKohtaKooste><saa:MomenttiKohtaKooste>2) edistää naisten ja miesten tasapuolista sijoittumista erilaisiin tehtäviin sekä luoda heille yhtäläiset mahdollisuudet uralla etenemiseen;</saa:MomenttiKohtaKooste><saa:MomenttiKohtaKooste>3) edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa työehdoissa ja erityisesti palkkauksessa;</saa:MomenttiKohtaKooste><saa:MomenttiKohtaKooste>4) kehittää työoloja sellaisiksi, että ne soveltuvat sekä naisille että miehille;</saa:MomenttiKohtaKooste><saa:MomenttiKohtaKooste>5) helpottaa naisten ja miesten osalta työelämän ja perhe-elämän yhteensovittamista kiinnittämällä huomiota etenkin työjärjestelyihin;</saa:MomenttiKohtaKooste><saa:MomenttiKohtaKooste>6) toimia siten, että ennakolta ehkäistään sukupuoleen perustuva syrjintä.</saa:MomenttiKohtaKooste></saa:KohdatMomentti><saa:MomenttiKooste>Työnantajan on annettava työntekijöilleen helposti saatavassa muodossa tieto työntekijöidensä palkan ja palkkatasojen määrittämisessä käyttämistään kriteereistä. Lisäksi työnantajan on annettava työntekijöilleen helposti saatavassa muodossa myös tieto työntekijöidensä palkkakehityksen määrittämisessä käyttämistään kriteereistä, jos sen palveluksessa on vähintään 50 työntekijää. Kaikkien tässä momentissa tarkoitettujen kriteerien on oltava objektiivisia ja sukupuolineutraaleja.</saa:MomenttiKooste><saa:MomenttiKooste>Työnantajan on annettava 3 momentissa tarkoitetut tiedot vammaiselle työntekijälle saavutettavassa muodossa ja hänen erityistarpeensa huomioon ottaen.</saa:MomenttiKooste></saa:Pykala><saa:Pykala saa1:identifiointiTunnus=\"6 d §\" saa1:pykalaLuokitusKoodi=\"Pykala\"><saa:PykalaTunnusKooste>6 d §</saa:PykalaTunnusKooste><saa:SaadosOtsikkoKooste>Palkkaerotietojen ilmoittaminen</saa:SaadosOtsikkoKooste><saa:KohdatMomentti><saa:MomenttiJohdantoKooste>Tasa-arvovaltuutetulla on oikeus saada 3 momentissa tarkoitetulla tavalla työnantajalta seuraavat tiedot, jos työnantajan palveluksessa on säännöllisesti vähintään 100 työntekijää:</saa:MomenttiJohdantoKooste><saa:MomenttiKohtaKooste>1) sukupuolten palkkaero;</saa:MomenttiKohtaKooste><saa:MomenttiKohtaKooste>2) sukupuolten palkkaero täydentävien tai muuttuvien erien osalta;</saa:MomenttiKohtaKooste><saa:MomenttiKohtaKooste>3) sukupuolten mediaanipalkkaero;</saa:MomenttiKohtaKooste><saa:MomenttiKohtaKooste>4) sukupuolten mediaanipalkkaero täydentävien tai muuttuvien erien osalta;</saa:MomenttiKohtaKooste><saa:MomenttiKohtaKooste>5) täydentäviä tai muuttuvia eriä saavien nais- ja miespuolisten työntekijöiden osuus;</saa:MomenttiKohtaKooste><saa:MomenttiKohtaKooste>6) nais- ja miespuolisten työntekijöiden osuus kussakin kvartiilipalkkaluokassa;</saa:MomenttiKohtaKooste><saa:MomenttiKohtaKooste>7) sukupuolten välinen palkkaero työntekijöiden välillä työntekijäryhmittäin, tavallisen peruspalkan ja täydentävien tai muuttuvien osien mukaan eriteltyinä tunti- ja vuosiansioittain sekä henkilömäärä kussakin työntekijäryhmässä ja onko jossain työntekijäryhmässä ainoastaan samaa sukupuolta olevia työntekijöitä.</saa:MomenttiKohtaKooste></saa:KohdatMomentti><saa:MomenttiKooste>Jos työnantajan palveluksessa on vähemmän kuin 100 työntekijää, työnantaja voi ilmoittaa 1 momentissa tarkoitetut tiedot vapaaehtoisesti.</saa:MomenttiKooste><saa:MomenttiKooste>Työnantajan on ilmoitettava 1 momentin 1—6 kohdassa tarkoitettujen tietojen muodostamiseksi tarvittavat pohjatiedot ja 7 kohdassa tarkoitetut tiedot tulorekisteriin noudattaen tulotietojärjestelmästä annettua lakia (<sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>53/2018</sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>). Tilastokeskuksella on tilastokeskuksesta annetun lain (<sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>48/1992</sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>) 2 c §:ssä tarkoitetun asiantuntijapalvelun tuottamiseksi salassapitosäännösten estämättä oikeus saada 1—6 kohdassa tarkoitettujen tietojen muodostamiseksi välttämättömät pohjatiedot tulorekisteristä. Tilastokeskus muodostaa 1—6 kohdassa tarkoitetut tiedot ja välittää ne tasa-arvovaltuutetulle julkaisemista varten. Tilastokeskuksella on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada tulorekisteristä 1 momentin 7 kohdassa tarkoitetut tiedot ja välittää ne tasa-arvovaltuutetulle. Tilastokeskuksen on välitettävä edellistä kalenterivuotta koskevat 1 momentin 1—6 kohdassa tarkoitetut muodostamansa tiedot ja 7 kohdassa tarkoitetut tiedot tasa-arvovaltuutetulle viimeistään 7 päivänä kesäkuuta joka vuosi niitä työnantajia koskien, joilla on säännöllisesti vähintään 250 työntekijää ja joka kolmas vuosi niitä työnantajia koskien, joilla on säännöllisesti 100—249 työntekijää.</saa:MomenttiKooste><saa:MomenttiKooste>Työnantajan on kuultuaan henkilöstön edustajia varmistettava 1 momentin 7 kohdassa tarkoitettujen tietojen oikeellisuus ennen tietojen ilmoittamista 3 momentin mukaisesti. Työnantajan tietojen keräämiseen käyttämien menetelmien on oltava henkilöstön edustajien saatavilla.</saa:MomenttiKooste><saa:MomenttiKooste>Työnantajan on toimitettava 1 momentin 7 kohdassa tarkoitetut tiedot kaikille työntekijöilleen ja henkilöstön edustajille. Myös neljän edellisen vuoden tiedot on pyynnöstä toimitettava, jos ne ovat saatavilla.</saa:MomenttiKooste><saa:MomenttiKooste>Työnantajan on pyynnöstä annettava työntekijöille, henkilöstön edustajille ja tasa-arvovaltuutetulle lisäselvitystä 1 momentin 1—7 kohdassa tarkoitetuista tiedoista ja palkkaerojen syistä. Työnantajan on vastattava lisäselvityspyyntöihin kohtuullisessa ajassa ja perusteltava vastauksensa.</saa:MomenttiKooste><saa:MomenttiKooste>Jos 5 tai 6 momentissa säädetty 1 momentin 7 kohdassa tarkoitettujen tietojen antaminen johtaa toisen yksilöitävissä olevan työntekijän palkan paljastumiseen joko suoraan tai välillisesti, työnantajan on annettava kyseiset tiedot henkilöstön edustajalle tai tasa-arvovaltuutetulle.</saa:MomenttiKooste><saa:MomenttiKooste>Jos palkkaeroja ei voida perustella objektiivisilla ja sukupuolineutraaleilla kriteereillä, työnantajan on korjattava tilanne kohtuullisessa ajassa yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa.</saa:MomenttiKooste></saa:Pykala><saa:Pykala saa1:identifiointiTunnus=\"6 e §\" saa1:pykalaLuokitusKoodi=\"Pykala\"><saa:PykalaTunnusKooste>6 e §</saa:PykalaTunnusKooste><saa:SaadosOtsikkoKooste>Yhteinen palkka-arviointi</saa:SaadosOtsikkoKooste><saa:KohdatMomentti><saa:MomenttiJohdantoKooste>Jos työnantajan palveluksessa on säännöllisesti vähintään 100 työntekijää, työnantajan on 6 a §:ssä tarkoitettuun tasa-arvosuunnitelmaan sisältyvän 6 b §:ssä tarkoitetun palkkakartoituksen lisäksi tehtävä yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa yhteinen palkka-arviointi, jos:</saa:MomenttiJohdantoKooste><saa:MomenttiKohtaKooste>1) 6 d §:n mukaisesti ilmoitetuista palkkatiedoista käy ilmi, että nais- ja miespuolisten työntekijöiden keskipalkkatason ero on vähintään 5 prosenttia missä tahansa mainitun pykälän 1 momentin 7 kohdassa tarkoitetussa työntekijäryhmässä;</saa:MomenttiKohtaKooste><saa:MomenttiKohtaKooste>2) työnantaja ei ole perustellut 1 kohdassa tarkoitettua keskipalkkatason eroa objektiivisilla ja sukupuolineutraaleilla kriteereillä; ja</saa:MomenttiKohtaKooste><saa:MomenttiKohtaKooste>3) työnantaja ei ole korjannut perusteetonta keskipalkkatason eroa kuuden kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona Tilastokeskuksen on viimeistään tullut välittää 6 d §:n 1 momentissa tarkoitetut tiedot tasa-arvovaltuutetulle.</saa:MomenttiKohtaKooste></saa:KohdatMomentti><saa:KohdatMomentti><saa:MomenttiJohdantoKooste>Yhteisen palkka-arvioinnin tarkoituksena on määrittää, korjata ja estää sellaiset nais- ja miespuolisten työntekijöiden palkkaerot, joita ei voida perustella objektiivisilla ja sukupuolineutraaleilla kriteereillä, ja sen on sisällettävä:</saa:MomenttiJohdantoKooste><saa:MomenttiKohtaKooste>1) analyysi nais- ja miespuolisten työntekijöiden osuudesta kussakin työntekijäryhmässä;</saa:MomenttiKohtaKooste><saa:MomenttiKohtaKooste>2) tiedot nais- ja miespuolisten työntekijöiden keskimääräisistä palkkatasoista ja täydentävistä tai muuttuvista eristä kussakin työntekijäryhmässä;</saa:MomenttiKohtaKooste><saa:MomenttiKohtaKooste>3) nais- ja miespuolisten työntekijöiden keskipalkkatasojen erot kussakin työntekijäryhmässä;</saa:MomenttiKohtaKooste><saa:MomenttiKohtaKooste>4) 3 kohdassa tarkoitettujen keskipalkkatasojen erojen syyt sellaisten mahdollisten objektiivisten ja sukupuolineutraalien kriteerien perusteella, jotka henkilöstön edustajat ja työnantaja ovat yhdessä vahvistaneet;</saa:MomenttiKohtaKooste><saa:MomenttiKohtaKooste>5) niiden nais- ja miespuolisten työntekijöiden osuus, jotka ovat saaneet palkankorotuksen raskaus-, erityisraskaus-, vanhempain-, hoito-, tai omaishoitovapaalla ollessaan, jos heidän työntekijäryhmässään on edellä tarkoitetun vapaan aikana annettu palkankorotus;</saa:MomenttiKohtaKooste><saa:MomenttiKohtaKooste>6) toimenpiteet palkkaerojen korjaamiseksi, jos palkkaeroja ei voida perustella objektiivisilla ja sukupuolineutraaleilla kriteereillä;</saa:MomenttiKohtaKooste><saa:MomenttiKohtaKooste>7) arviointi aiempien yhteisten palkka-arviointien perusteella toteutettujen toimenpiteiden vaikuttavuudesta.</saa:MomenttiKohtaKooste></saa:KohdatMomentti><saa:MomenttiKooste>Työnantajan on toimitettava yhteinen palkka-arviointi tasa-arvovaltuutetulle sähköisesti 12 kuukauden kuluessa siitä, kun Tilastokeskuksen on viimeistään tullut välittää 6 d §:n 1 momentissa tarkoitetut tiedot tasa-arvovaltuutetulle. Lisäksi työnantajan on asetettava yhteinen palkka-arviointi työntekijöiden ja henkilöstön edustajien saataville. Jos yhteisen palkka-arvioinnin sisältämät tiedot johtavat yksilöitävissä olevan työntekijän palkan paljastumiseen joko suoraan tai välillisesti, työnantajan tulee asettaa yhteinen palkka-arviointi työntekijöiden saataville ilman kyseisiä tietoja.</saa:MomenttiKooste><saa:MomenttiKooste>Toteuttaessaan yhteiseen palkka-arviointiin perustuvia toimenpiteitä työnantajan on yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa korjattava perusteettomat palkkaerot kohtuullisessa ajassa. Yhteiseen palkka-arviointiin perustuvien toimenpiteiden toteuttamiseen on sisällyttävä analyysi nykyisistä sukupuolineutraaleista työn arviointi- ja luokittelujärjestelmistä tai tällaisten järjestelmien käyttöönotosta, jotta varmistetaan, että niihin ei sisälly sukupuoleen perustuvaa välitöntä tai välillistä palkkasyrjintää.</saa:MomenttiKooste></saa:Pykala><saa:Pykala saa1:identifiointiTunnus=\"6 f §\" saa1:pykalaLuokitusKoodi=\"Pykala\"><saa:PykalaTunnusKooste>6 f §</saa:PykalaTunnusKooste><saa:SaadosOtsikkoKooste>Palkkauksen läpinäkyvyys ennen työhönottoa</saa:SaadosOtsikkoKooste><saa:KohdatMomentti><saa:MomenttiJohdantoKooste>Työnantajan on annettava työnhakijoille seuraavat tiedot:</saa:MomenttiJohdantoKooste><saa:MomenttiKohtaKooste>1) tehtävästä maksettava objektiivisiin ja sukupuolineutraaleihin kriteereihin perustuva alkupalkka tai sen vaihteluväli; sekä</saa:MomenttiKohtaKooste><saa:MomenttiKohtaKooste>2) tarvittaessa tehtävää koskevat työnantajan soveltaman työ- tai virkaehtosopimuksen asiaankuuluvat määräykset.</saa:MomenttiKohtaKooste></saa:KohdatMomentti><saa:MomenttiKooste>Työnantajan on annettava 1 momentissa tarkoitetut tiedot vammaiselle työnhakijalle saavutettavassa muodossa ja hänen erityistarpeensa huomioon ottaen.</saa:MomenttiKooste><saa:MomenttiKooste>Työnantajan on varmistettava tietoon perustuva ja läpinäkyvä palkkaneuvottelu antamalla tässä pykälässä tarkoitetut tiedot työnhakijalle riittävän ajoissa julkaisemalla tiedot työpaikkailmoituksessa, antamalla ne ennen työhaastattelua tai muulla tavoin.</saa:MomenttiKooste><saa:MomenttiKooste>Työnantaja ei saa tiedustella työnhakijalta hänen nykyisten tai aiempien työsuhteidensa palkkatietoja.</saa:MomenttiKooste></saa:Pykala><saa:Pykala saa1:identifiointiTunnus=\"6 g §\" saa1:pykalaLuokitusKoodi=\"Pykala\"><saa:PykalaTunnusKooste>6 g §</saa:PykalaTunnusKooste><saa:SaadosOtsikkoKooste>Työntekijän tiedonsaantioikeus palkoista</saa:SaadosOtsikkoKooste><saa:MomenttiKooste>Työnantajan on työntekijän pyynnöstä annettava työntekijälle kirjallisesti tieto työntekijän yksilöllisestä palkkatasosta ja hänen kanssaan samaa tai samanarvoista työtä tekevän työntekijäryhmän keskipalkkatasoista sukupuolen mukaan eriteltyinä. Työntekijä voi pyynnöstä saada tiedot työnantajalta henkilöstön edustajan välityksellä tai toissijaisesti tasa-arvovaltuutetun välityksellä. Jos tietojen antaminen johtaa toisen yksilöitävissä olevan työntekijän palkan paljastumiseen joko suoraan tai välillisesti, työnantajan on annettava tässä tarkoitetut työntekijäryhmiä koskevat tiedot henkilöstön edustajalle tai tasa-arvovaltuutetulle.</saa:MomenttiKooste><saa:MomenttiKooste>Työnantajan on annettava 1 momentissa tarkoitetut tiedot kohtuullisessa ajassa ja viimeistään kahden kuukauden kuluttua pyynnön esittämisestä. Vammaiselle työntekijälle työnantajan on annettava 1 momentissa tarkoitetut tiedot saavutettavassa muodossa ja hänen erityistarpeensa huomioon ottaen.</saa:MomenttiKooste><saa:MomenttiKooste>Työnantajan on ilmoitettava vuosittain työntekijöille heidän tiedonsaantioikeudestaan ja toimista sen käyttämiseksi.</saa:MomenttiKooste><saa:MomenttiKooste>Työnantajan on työntekijän pyynnöstä annettava kohtuullinen lisäselvitys toimittamistaan tiedoista ja perusteltava vastauksensa.</saa:MomenttiKooste><saa:MomenttiKooste>Työnantaja ei saa kieltää työntekijää ilmoittamasta omaa palkkaansa. Sopimusehdot, jotka estävät työntekijää antamasta tietoja palkastaan, ovat mitättömiä.</saa:MomenttiKooste><saa:MomenttiKooste>Työnantaja voi vaatia, että työntekijä, joka on saanut tämän pykälän nojalla muita kuin omaa palkkaansa tai palkkatasoaan koskevia tietoja, ei käytä kyseisiä tietoja muuhun tarkoitukseen kuin selvittääkseen häneen itseensä kohdistuvaa mahdollista palkkasyrjintää.</saa:MomenttiKooste><saa:MomenttiKooste>Henkilöstön edustaja ei saa käyttää pykälässä tarkoitettuja henkilötietoja muuhun tarkoitukseen kuin samapalkkaisuuden periaatteen soveltamiseen.</saa:MomenttiKooste></saa:Pykala><saa:Pykala saa1:identifiointiTunnus=\"8 §\" saa1:pykalaLuokitusKoodi=\"Pykala\"><saa:PykalaTunnusKooste>8 §</saa:PykalaTunnusKooste><saa:SaadosOtsikkoKooste>Syrjintä työelämässä</saa:SaadosOtsikkoKooste><saa:KohdatMomentti><saa:MomenttiJohdantoKooste>Työnantajan menettelyä on pidettävä tässä laissa kiellettynä syrjintänä, jos työnantaja:</saa:MomenttiJohdantoKooste><saa:MomenttiKohtaKooste>1) työhönottoprosessin aikana, työhön ottaessaan taikka tehtävään tai koulutukseen valitessaan syrjäyttää henkilön, joka on ansioituneempi kuin valituksi tullut toista sukupuolta oleva henkilö, jollei työnantajan menettely ole johtunut sellaisesta hyväksyttävästä seikasta, joka ei liity sukupuoleen, taikka jollei menettelyyn ole työn tai tehtävän laadusta johtuvaa painavaa ja hyväksyttävää syytä;</saa:MomenttiKohtaKooste><saa:MomenttiKohtaKooste>2) työhönottoprosessin aikana, työhön ottaessaan, tehtävään tai koulutukseen valitessaan tai palvelussuhteen kestosta tai jatkumisesta taikka palkka- tai muista palvelussuhteen ehdoista päättäessään menettelee siten, että henkilö joutuu raskauden, synnytyksen tai muun sukupuoleen liittyvän syyn perusteella epäedulliseen asemaan;</saa:MomenttiKohtaKooste><saa:MomenttiKohtaKooste>3) soveltaa palkka- tai muita palvelussuhteen ehtoja siten, että työntekijä tai työntekijät joutuvat sukupuolen perusteella epäedullisempaan asemaan kuin yksi tai useampi muu työnantajan palveluksessa samassa tai samanarvoisessa työssä oleva tai ollut työntekijä;</saa:MomenttiKohtaKooste><saa:MomenttiKohtaKooste>4) johtaa työtä, jakaa työtehtävät tai muutoin järjestää työolot siten, että yksi tai useampi työntekijä joutuu muihin verrattuna epäedullisempaan asemaan sukupuolen perusteella;</saa:MomenttiKohtaKooste><saa:MomenttiKohtaKooste>5) irtisanoo, purkaa tai muutoin lakkauttaa palvelussuhteen taikka siirtää tai lomauttaa yhden tai useamman työntekijän sukupuolen perusteella.</saa:MomenttiKohtaKooste></saa:KohdatMomentti><saa:MomenttiKooste>Edellä 1 momentin 2—5 kohdassa tarkoitettu menettely on tässä laissa kiellettyä syrjintää myös silloin, kun se perustuu sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun.</saa:MomenttiKooste><saa:MomenttiKooste>Edellä 1 momentin 2—5 kohdassa tarkoitettu menettely ei kuitenkaan ole syrjintää, jos kyse on 7 §:n 4 momentissa tarkoitetusta tilanteesta ja säännöksen mukaisesta hyväksyttävästä syystä.</saa:MomenttiKooste><saa:MomenttiKooste>Edellä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa työnantajaan rinnastetaan konsernissa myös emo- tai tytäryhtiö siltä osin, kun tämä päättää palkka- tai palvelussuhteen ehdoista toisessa konserniyhtiössä.</saa:MomenttiKooste></saa:Pykala><saa:Pykala saa1:identifiointiTunnus=\"9 a §\" saa1:pykalaLuokitusKoodi=\"Pykala\"><saa:PykalaTunnusKooste>9 a §</saa:PykalaTunnusKooste><saa:SaadosOtsikkoKooste>Todistustaakka</saa:SaadosOtsikkoKooste><saa:MomenttiKooste>Jos joku, joka katsoo joutuneensa tässä laissa tarkoitetun syrjinnän kohteeksi, esittää tässä laissa tarkoitettua asiaa tuomioistuimessa tai toimivaltaisessa viranomaisessa käsiteltäessä tosiseikkoja, joiden perusteella voidaan olettaa, että kyseessä on syrjintä sukupuolen perusteella, vastaajan on osoitettava, ettei sukupuolten välistä tasa-arvoa ole loukattu, vaan että menettely on johtunut sellaisesta hyväksyttävästä seikasta, joka ei liity sukupuoleen.</saa:MomenttiKooste><saa:MomenttiKooste>Jos työnantaja ei ole noudattanut 6 §:n 3 tai 4 momentissa, 6 d §:n 1, 3—6 tai 8 momentissa, 6 e §:ssä, 6 f §:n 1—3 momentissa tai 6 g §:n 1—4 momentissa säädettyjä velvoitteitaan, työnantajan on tässä laissa tarkoitettua palkkasyrjintää koskevaa asiaa tuomioistuimessa tai toimivaltaisessa viranomaisessa käsiteltäessä osoitettava, että palkkasyrjintää ei ole tapahtunut. Tässä momentissa säädettyä ei kuitenkaan sovelleta, jos työnantaja osoittaa, että edellä mainittujen velvoitteiden rikkominen on ollut ilmeisen tahatonta ja vähäistä.</saa:MomenttiKooste><saa:MomenttiKooste>Tässä pykälässä säädettyä ei sovelleta rikosasian käsittelyssä.</saa:MomenttiKooste></saa:Pykala><saa:Pykala saa1:identifiointiTunnus=\"12 §\" saa1:pykalaLuokitusKoodi=\"Pykala\"><saa:PykalaTunnusKooste>12 §</saa:PykalaTunnusKooste><saa:SaadosOtsikkoKooste>Hyvityksen vaatiminen</saa:SaadosOtsikkoKooste><sis:Katkoviiva/><saa:MomenttiKooste>Kanne hyvityksen suorittamisesta on nostettava kahden vuoden kuluessa syrjinnän kiellon rikkomisesta. Palkkasyrjintäkieltoa rikottaessa kanne on kuitenkin nostettava kolmen vuoden kuluessa siitä, kun kantaja on saanut tietää tai hänen olisi pitänyt tietää palkkasyrjintäkiellon rikkomisesta, ja työhönottotilanteissa vuoden kuluessa syrjinnän kiellon rikkomisesta.</saa:MomenttiKooste><sis:Katkoviiva/></saa:Pykala><saa:Pykala saa1:identifiointiTunnus=\"20 §\" saa1:pykalaLuokitusKoodi=\"Pykala\"><saa:PykalaTunnusKooste>20 §</saa:PykalaTunnusKooste><saa:SaadosOtsikkoKooste>Asian saattaminen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan käsiteltäväksi</saa:SaadosOtsikkoKooste><sis:Katkoviiva/><saa:MomenttiKooste>Tasa-arvovaltuutettu voi saattaa 6 §:n 3 ja 4 momentin, 6 d §:n 4—6 ja 8 momentin, 6 e §:n, 6 f §:n 1—3 momentin sekä 6 g §:n 1—4 momentin vastaista työnantajan menettelyä koskevan asian yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan käsiteltäväksi 21 §:n 5 momentissa tarkoitettua menettelyä varten.</saa:MomenttiKooste><sis:Katkoviiva/></saa:Pykala><saa:Pykala saa1:identifiointiTunnus=\"21 §\" saa1:pykalaLuokitusKoodi=\"Pykala\"><saa:PykalaTunnusKooste>21 §</saa:PykalaTunnusKooste><saa:SaadosOtsikkoKooste>Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan toimivalta lainvastaisen menettelyn johdosta</saa:SaadosOtsikkoKooste><sis:Katkoviiva/><saa:MomenttiKooste>Tasa-arvovaltuutetun esityksestä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta voi tarvittaessa sakon uhalla velvoittaa työnantajan täyttämään velvollisuutensa 6 §:n 3 ja 4 momentin, 6 d §:n 4—6 ja 8 momentin, 6 e §:n, 6 f §:n 1—3 momentin sekä 6 g §:n 1—4 momentin vastaista menettelyä koskevassa asiassa.</saa:MomenttiKooste><sis:Katkoviiva/></saa:Pykala><saa:Pykala saa1:identifiointiTunnus=\"21 b §\" saa1:pykalaLuokitusKoodi=\"Pykala\"><saa:PykalaTunnusKooste>21 b §</saa:PykalaTunnusKooste><saa:SaadosOtsikkoKooste>Laiminlyöntimaksu</saa:SaadosOtsikkoKooste><saa:MomenttiKooste>Tasa-arvovaltuutettu voi määrätä työnantajalle laiminlyöntimaksun, jos työnantaja ei toimita tasa-arvovaltuutetulle 6 e §:ssä tarkoitettua yhteistä palkka-arviointia mainitun pykälän 3 momentissa säädetyssä määräajassa. Laiminlyöntimaksu on määrättävä vuoden kuluessa laiminlyönnin tapahtumisesta.</saa:MomenttiKooste><saa:MomenttiKooste>Laiminlyöntimaksu on suuruudeltaan vähintään 5 000 euroa ja enintään 80 000 euroa. Laiminlyöntimaksua määrättäessä on otettava huomioon laiminlyönnin kesto, toistuvuus, muut olosuhteet sekä työnantajan vuotuinen bruttoliikevaihto. Laiminlyöntimaksu voidaan jättää määräämättä tai määrätä vähimmäismäärää pienempänä, jos laiminlyöntiä voidaan pitää vähäisenä ja maksun määräämättä jättäminen tai määrääminen vähimmäismäärää pienempänä on kohtuullista laiminlyönnin kesto ja muut olosuhteet huomioon ottaen.</saa:MomenttiKooste><saa:MomenttiKooste>Laiminlyöntimaksua ei voi määrätä valtion viranomaisille, valtion liikelaitoksille, hyvinvointialueille tai -yhtymille, kunnallisille viranomaisille, itsenäisille julkisoikeudellisille laitoksille, eduskunnan virastoille, tasavallan presidentin kanslialle, eikä Suomen evankelisluterilaiselle kirkolle tai Suomen ortodoksiselle kirkolle tai niiden seurakunnille, seurakuntayhtymille eikä muille elimille.</saa:MomenttiKooste><saa:MomenttiKooste>Tämän lain nojalla maksettavaksi määrätyn laiminlyöntimaksun täytäntöönpanosta säädetään sakon täytäntöönpanosta annetussa laissa (<sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>672/2002</sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>).</saa:MomenttiKooste><saa:MomenttiKooste>Muutoksenhausta laiminlyöntimaksua koskevaan päätökseen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (<sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>808/2019</sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>).</saa:MomenttiKooste></saa:Pykala><sis:Palstaviiva/><saa:Pykala saa1:identifiointiTunnus=\"Voimaantulo\" saa1:pykalaLuokitusKoodi=\"VoimaantuloSaannos\"><saa:MomenttiKooste>Tämä laki tulee voimaan<sis:Aukko/><sis:Aukko/><sis:Aukko/>päivänä<sis:Aukko/><sis:Aukko/><sis:Aukko/>kuuta 20<sis:Aukko/><sis:Aukko/>.</saa:MomenttiKooste><saa:MomenttiKooste>Tilastokeskuksen on välitettävä 6 d §:n 1 momentissa tarkoitetut tiedot mainitun pykälän 3 momentissa tarkoitettuna asiantuntijapalveluna tasa-arvovaltuutetulle ensimmäisen kerran edellistä kalenterivuotta koskien seuraavasti:</saa:MomenttiKooste><saa:MomenttiKooste>1) viimeistään 7 päivänä kesäkuuta 2028 niitä työnantajia koskien, joilla on säännöllisesti vähintään 250 työntekijää ja sen jälkeen joka vuosi aina edellistä kalenterivuotta koskien;</saa:MomenttiKooste><saa:MomenttiKooste>2) viimeistään 7 päivänä kesäkuuta 2028 niitä työnantajia koskien, joilla on säännöllisesti 150—249 työntekijää ja sen jälkeen joka kolmas vuosi aina edellistä kalenterivuotta koskien;</saa:MomenttiKooste><saa:MomenttiKooste>3) viimeistään 7 päivänä kesäkuuta 2031 niitä työnantajia koskien, joilla on säännöllisesti 100—149 työntekijää ja sen jälkeen joka kolmas vuosi aina edellistä kalenterivuotta koskien.</saa:MomenttiKooste><saa:MomenttiKooste>Tämän lain voimaan tullessa tuomioistuimessa tai toimivaltaisessa viranomaisessa vireillä ollut asia käsitellään loppuun noudattaen tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.</saa:MomenttiKooste><saa:MomenttiKooste>Jos tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen 12 §:n 2 momentin mukainen kanneaika on tämän lain voimaan tullessa kulunut umpeen, kanneaikaan sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.</saa:MomenttiKooste></saa:Pykala></saa:Pykalisto><sis:Keskiviiva/></saa:Saados><saa:Saados met1:kieliKoodi=\"fi\" saa1:identifiointiTunnus=\"2\" saa1:saadostyyppiNimi=\"Laki\"><saa:LakiehdotusNumeroKooste>2.</saa:LakiehdotusNumeroKooste><saa:SaadosNimeke><saa:SaadostyyppiKooste>Laki</saa:SaadostyyppiKooste><saa:SaadosNimekeKooste>tasa-arvovaltuutetusta annetun lain 2 §:n muuttamisesta</saa:SaadosNimekeKooste></saa:SaadosNimeke><saa:Johtolause><saa:SaadosKappaleKooste>Eduskunnan päätöksen mukaisesti </saa:SaadosKappaleKooste><saa:SaadosKappaleKooste><saa:SaadosKursiiviKooste>muutetaan </saa:SaadosKursiiviKooste>tasa-arvovaltuutetusta annetun lain (<sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>1328/2014</sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>) 2 §, sellaisena kuin se on osaksi laissa <sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>916/2016</sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>, seuraavasti:</saa:SaadosKappaleKooste></saa:Johtolause><saa:Pykalisto><saa:Pykala saa1:identifiointiTunnus=\"2 §\" saa1:pykalaLuokitusKoodi=\"Pykala\"><saa:PykalaTunnusKooste>2 §</saa:PykalaTunnusKooste><saa:SaadosOtsikkoKooste>Tasa-arvovaltuutetun tehtävät</saa:SaadosOtsikkoKooste><saa:KohdatMomentti><saa:MomenttiJohdantoKooste>Tasa-arvovaltuutetun tehtävänä on:</saa:MomenttiJohdantoKooste><saa:MomenttiKohtaKooste>1) valvoa tasa-arvolain sekä ensisijaisesti syrjinnän kiellon ja syrjivän ilmoittelun kiellon noudattamista;</saa:MomenttiKohtaKooste><saa:MomenttiKohtaKooste>2) aloittein, neuvoin ja ohjein edistää tasa-arvolain tarkoituksen toteuttamista;</saa:MomenttiKohtaKooste><saa:MomenttiKohtaKooste>3) antaa tietoja tasa-arvolainsäädännöstä ja sen soveltamiskäytännöstä;</saa:MomenttiKohtaKooste><saa:MomenttiKohtaKooste>4) seurata tasa-arvon toteutumista yhteiskuntaelämän eri aloilla;</saa:MomenttiKohtaKooste><saa:MomenttiKohtaKooste>5) ryhtyä toimenpiteisiin sovinnon aikaansaamiseksi tasa-arvolaissa tarkoitettua syrjintää koskevassa asiassa;</saa:MomenttiKohtaKooste><saa:MomenttiKohtaKooste>6) edistää tasa-arvolaissa säädettyjen samapalkkaisuuden periaatteen ja palkkauksen läpinäkyvyyden toteutumista tietoisuutta lisäämällä;</saa:MomenttiKohtaKooste><saa:MomenttiKohtaKooste>7) analysoida sukupuolten välisen palkkaeron syitä ja kehittää välineitä helpottamaan palkkauksen eriarvoisuuden arviointia;</saa:MomenttiKohtaKooste><saa:MomenttiKohtaKooste>8) vastaanottaa tasa-arvolain 6 d §:n 1 momentissa tarkoitetut tiedot sekä julkaista viipymättä mainitun momentin 1—6 kohdassa tarkoitetut tiedot siten, että vertailu työnantajien, toimialojen ja alueiden välillä on helppoa ja käyttäjäystävällistä, sekä varmistaa, että neljän edellisen vuoden tiedot ovat saatavilla, jos ne ovat käytettävissä;</saa:MomenttiKohtaKooste><saa:MomenttiKohtaKooste>9) vastaanottaa työnantajilta tasa-arvolain 6 e §:ssä tarkoitetut yhteiset palkka-arvioinnit;</saa:MomenttiKohtaKooste><saa:MomenttiKohtaKooste>10) koota tiedot tasa-arvovaltuutetun toimistossa ja yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnassa vireille tulleiden palkkasyrjintää koskevien asioiden sekä tuomioistuimissa vireille tulleiden palkkasyrjintää koskevien kanteiden ja valitusten määrästä ja tyypeistä.</saa:MomenttiKohtaKooste></saa:KohdatMomentti></saa:Pykala><sis:Palstaviiva/><saa:Pykala saa1:identifiointiTunnus=\"Voimaantulo\" saa1:pykalaLuokitusKoodi=\"VoimaantuloSaannos\"><saa:MomenttiKooste>Tämä laki tulee voimaan<sis:Aukko/><sis:Aukko/><sis:Aukko/>päivänä<sis:Aukko/><sis:Aukko/><sis:Aukko/>kuuta 20<sis:Aukko/><sis:Aukko/>.</saa:MomenttiKooste></saa:Pykala></saa:Pykalisto><sis:Keskiviiva/></saa:Saados><saa:Saados met1:kieliKoodi=\"fi\" saa1:identifiointiTunnus=\"3\" saa1:saadostyyppiNimi=\"Laki\"><saa:LakiehdotusNumeroKooste>3.</saa:LakiehdotusNumeroKooste><saa:SaadosNimeke><saa:SaadostyyppiKooste>Laki</saa:SaadostyyppiKooste><saa:SaadosNimekeKooste>tulotietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta</saa:SaadosNimekeKooste></saa:SaadosNimeke><saa:Johtolause><saa:SaadosKappaleKooste>Eduskunnan päätöksen mukaisesti </saa:SaadosKappaleKooste><saa:SaadosKappaleKooste><saa:SaadosKursiiviKooste>muutetaan</saa:SaadosKursiiviKooste> tulotietojärjestelmästä annetun lain (<sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>53/2018</sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>) 6 §:n 3 momentin 6 kohta, 11 §:n 1 momentti, 12 §:n 16 momentti ja 13 §:n 1 momentin 22 kohta, </saa:SaadosKappaleKooste><saa:SaadosKappaleKooste>sellaisina kuin ne ovat, 11 §:n 1 momentti ja 13 §:n 1 momentin 22 kohta laissa <sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>176/2019</sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus> ja 12 §:n 16 momentti laissa <sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>1392/2019</sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>, sekä</saa:SaadosKappaleKooste><saa:SaadosKappaleKooste><saa:SaadosKursiiviKooste>lisätään</saa:SaadosKursiiviKooste> 6 §:n 3 momenttiin, sellaisena kuin se on osaksi laissa <sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>176/2019</sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>, uusi 7 ja 8 kohta, 12 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laeissa <sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>176/2019</sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus> ja <sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>1392/2019</sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>, uusi 12 momentti, jolloin nykyinen 12—15 ja muutettu 16 momentti siirtyvät 13—17 momentiksi ja 13 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 176/2019, <sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>922/2021</sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>, <sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>940/2022</sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>, <sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>402/2023</sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>, <sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>1016/2024</sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>, <sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>259/2025</sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>, <sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>342/2025</sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>, <sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>599/2025</sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>, <sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>1056/2025</sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>, <sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>1059/2025</sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus> ja <sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>1418/2025</sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>, uusi 4 momentti seuraavasti:</saa:SaadosKappaleKooste></saa:Johtolause><saa:Pykalisto><saa:Pykala saa1:identifiointiTunnus=\"6 §\" saa1:pykalaLuokitusKoodi=\"Pykala\"><saa:PykalaTunnusKooste>6 §</saa:PykalaTunnusKooste><saa:SaadosOtsikkoKooste>Tulorekisteriin talletettavat tulotiedot ja muut tiedot</saa:SaadosOtsikkoKooste><sis:Katkoviiva/><saa:KohdatMomentti><saa:MomenttiJohdantoKooste>Lisäksi palkanmaksajan maksamista suorituksista ja muuna kuin rahana antamista eduista talletetaan seuraavat tiedot:</saa:MomenttiJohdantoKooste><sis:Katkoviiva/><saa:MomenttiKohtaKooste>6) työnantajan ilmoittamat tiedot sijaismaksajan maksamista palkoista, joista työnantaja on velvollinen maksamaan muut kuin 2 momentissa tarkoitetut työnantajan sosiaalivakuutusmaksut;</saa:MomenttiKohtaKooste><saa:MomenttiKohtaKooste>7) naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain (<sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>609/1986</sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>) 6 d §:n 1 momentin 1—6 kohdassa tarkoitettujen tietojen muodostamiseksi tarvittavat tiedot;</saa:MomenttiKohtaKooste><saa:MomenttiKohtaKooste>8) naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain 6 d §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitetut tiedot.</saa:MomenttiKohtaKooste><sis:Katkoviiva/></saa:KohdatMomentti></saa:Pykala><saa:Pykala saa1:identifiointiTunnus=\"11 §\" saa1:pykalaLuokitusKoodi=\"Pykala\"><saa:PykalaTunnusKooste>11 §</saa:PykalaTunnusKooste><saa:SaadosOtsikkoKooste>Tietojen antamistapa ja allekirjoittaminen</saa:SaadosOtsikkoKooste><saa:MomenttiKooste>Edellä 6—8 §:ssä tarkoitetut tiedot on annettava sähköisesti. Erityisestä syystä palkanmaksaja voi antaa 6 §:n 2 momentissa, 3 momentin 1—7 kohdassa ja 4 momentissa sekä 8 §:ssä tarkoitetut tiedot muutoin kuin sähköisesti Tulorekisteriyksikön vahvistamalla lomakkeella.</saa:MomenttiKooste><sis:Katkoviiva/></saa:Pykala><saa:Pykala saa1:identifiointiTunnus=\"12 §\" saa1:pykalaLuokitusKoodi=\"Pykala\"><saa:PykalaTunnusKooste>12 §</saa:PykalaTunnusKooste><saa:SaadosOtsikkoKooste>Tietojen antamisaika</saa:SaadosOtsikkoKooste><sis:Katkoviiva/><saa:MomenttiKooste>Edellä 6 §:n 3 momentin 8 kohdassa tarkoitetut tiedot on annettava kalenterivuotta seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä edellistä kalenterivuotta koskien. Jos työnantajalla on säännöllisesti vähintään 250 työntekijää, työnantajan on annettava tiedot joka vuosi. Jos työnantajalla on säännöllisesti 100—249 työntekijää, työantajan on annettava tiedot joka kolmas vuosi.</saa:MomenttiKooste><sis:Katkoviiva/><saa:MomenttiKooste>Verohallinto voi määräyksellään pidentää 1, 2, 4, 5 ja 16 momentissa säädettyjä määräaikoja sellaisten 6 §:n 2 momentissa tarkoitettujen tietojen osalta, joiden antaminen mainittujen määräaikojen sisällä ei ole verotuksen toimittamisen ja verovalvonnan kannalta välttämätöntä.</saa:MomenttiKooste></saa:Pykala><saa:Pykala saa1:identifiointiTunnus=\"13 §\" saa1:pykalaLuokitusKoodi=\"Pykala\"><saa:PykalaTunnusKooste>13 §</saa:PykalaTunnusKooste><saa:SaadosOtsikkoKooste>Tiedon käyttäjien oikeus saada tietoja tulotietojärjestelmästä</saa:SaadosOtsikkoKooste><saa:KohdatMomentti><saa:MomenttiJohdantoKooste>Tulorekisteriyksikkö välittää ja luovuttaa tulorekisterin tietoja, jotka tiedon käyttäjä on salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä oikeutettu muun lain nojalla saamaan suorituksen maksajalta tai toiselta tiedon käyttäjältä, seuraavasti:</saa:MomenttiJohdantoKooste><sis:Katkoviiva/><saa:MomenttiKohtaKooste>22) Tilastokeskukselle tilastojen laatimista varten sekä naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain 6 d §:n 3 momentissa tarkoitettujen palkkaerotietojen muodostamiseen ja välittämiseen liittyvien asiantuntijapalveluiden tuottamiseksi;</saa:MomenttiKohtaKooste><sis:Katkoviiva/></saa:KohdatMomentti><saa:MomenttiKooste>Edellä 6 §:n 3 momentin 8 kohdassa tarkoitettuja tietoja ei välitetä tai luovuteta muuta tarkoitusta kuin samapalkkaisuuden periaatteen soveltamista varten.</saa:MomenttiKooste></saa:Pykala><sis:Palstaviiva/><saa:Pykala saa1:identifiointiTunnus=\"Voimaantulo\" saa1:pykalaLuokitusKoodi=\"VoimaantuloSaannos\"><saa:MomenttiKooste>Tämä laki tulee voimaan<sis:Aukko/><sis:Aukko/><sis:Aukko/>päivänä<sis:Aukko/><sis:Aukko/><sis:Aukko/>kuuta 20<sis:Aukko/><sis:Aukko/>.</saa:MomenttiKooste><saa:MomenttiKooste>Lain 6 §:n 3 momentin 7 kohtaa sovelletaan kuitenkin työnantajiin, joilla on säännöllisesti 100—149 työntekijää, vasta 1 päivästä tammikuuta 2030.</saa:MomenttiKooste><saa:MomenttiKooste>Työnantajien, joilla on säännöllisesti vähintään 150 työntekijää, on annettava 6 §:n 3 momentin 7 kohdassa tarkoitetut tiedot ensimmäisen kerran ensimmäiseltä lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen alkavalta palkanmaksukaudelta.</saa:MomenttiKooste><saa:MomenttiKooste>Työnantajien, joilla on säännöllisesti vähintään 250 työntekijää, on annettava 6 §:n 3 momentin 8 kohdassa tarkoitetut tiedot ensimmäisen kerran viimeistään 2 päivänä toukokuuta 2028 koskien kalenterivuotta 2027 ja sen jälkeen joka vuosi edellistä kalenterivuotta koskien 12 §:n 12 momentin mukaisessa määräajassa.</saa:MomenttiKooste><saa:MomenttiKooste>Työnantajien, joilla on säännöllisesti 150—249 työntekijää, on annettava 6 §:n 3 momentin 8 kohdassa tarkoitetut tiedot ensimmäisen kerran viimeistään 2 päivänä toukokuuta 2028 koskien kalenterivuotta 2027 ja sen jälkeen joka kolmas vuosi edellistä kalenterivuotta koskien 12 §:n 12 momentin mukaisessa määräajassa.</saa:MomenttiKooste><saa:MomenttiKooste>Työnantajien, joilla on säännöllisesti 100—149 työntekijää, on annettava 6 §:n 3 momentin 8 kohdassa tarkoitetut tiedot ensimmäisen kerran viimeistään 2 päivänä toukokuuta 2031 koskien kalenterivuotta 2030 ja sen jälkeen joka kolmas vuosi 12 §:n 12 momentin mukaisessa määräajassa.</saa:MomenttiKooste></saa:Pykala></saa:Pykalisto><sis:Keskiviiva/></saa:Saados><saa:Saados met1:kieliKoodi=\"fi\" saa1:identifiointiTunnus=\"4\" saa1:saadostyyppiNimi=\"Laki\"><saa:LakiehdotusNumeroKooste>4.</saa:LakiehdotusNumeroKooste><saa:SaadosNimeke><saa:SaadostyyppiKooste>Laki</saa:SaadostyyppiKooste><saa:SaadosNimekeKooste>tilastokeskuksesta annetun lain muuttamisesta</saa:SaadosNimekeKooste></saa:SaadosNimeke><saa:Johtolause><saa:SaadosKappaleKooste>Eduskunnan päätöksen mukaisesti </saa:SaadosKappaleKooste><saa:SaadosKappaleKooste><saa:SaadosKursiiviKooste>lisätään</saa:SaadosKursiiviKooste> tilastokeskuksesta annettuun lakiin (<sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>48/1992</sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>) uusi 2 c § seuraavasti:</saa:SaadosKappaleKooste></saa:Johtolause><saa:Pykalisto><saa:Pykala saa1:identifiointiTunnus=\"2 c §\" saa1:pykalaLuokitusKoodi=\"Pykala\"><saa:PykalaTunnusKooste>2 c §</saa:PykalaTunnusKooste><saa:MomenttiKooste>Tilastokeskus tuottaa naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain (<sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>609/1986</sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>) 6 d §:n 3 momentissa tarkoitettuja palkkaerotietojen muodostamiseen ja välittämiseen liittyviä asiantuntijapalveluja.</saa:MomenttiKooste></saa:Pykala><sis:Palstaviiva/><saa:Pykala saa1:identifiointiTunnus=\"Voimaantulo\" saa1:pykalaLuokitusKoodi=\"VoimaantuloSaannos\"><saa:MomenttiKooste>Tämä laki tulee voimaan<sis:Aukko/><sis:Aukko/><sis:Aukko/>päivänä<sis:Aukko/><sis:Aukko/><sis:Aukko/>kuuta 20<sis:Aukko/><sis:Aukko/>.</saa:MomenttiKooste></saa:Pykala></saa:Pykalisto><sis:Keskiviiva/></saa:Saados><saa:Saados met1:kieliKoodi=\"fi\" saa1:identifiointiTunnus=\"5\" saa1:saadostyyppiNimi=\"Laki\"><saa:LakiehdotusNumeroKooste>5.</saa:LakiehdotusNumeroKooste><saa:SaadosNimeke><saa:SaadostyyppiKooste>Laki</saa:SaadostyyppiKooste><saa:SaadosNimekeKooste>sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta</saa:SaadosNimekeKooste></saa:SaadosNimeke><saa:Johtolause><saa:SaadosKappaleKooste>Eduskunnan päätöksen mukaisesti </saa:SaadosKappaleKooste><saa:SaadosKappaleKooste><saa:SaadosKursiiviKooste>lisätään </saa:SaadosKursiiviKooste>sakon täytäntöönpanosta annetun lain (<sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>672/2002</sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>) 1 §:n 2 momenttiin, sellaisena kuin se on laeissa <sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>416/2025</sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>, <sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>860/2025</sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>, <sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>979/2025</sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>, <sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>1080/2025</sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>, <sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>1149/2025</sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>, <sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>1379/2025</sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>, <sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>351/2026</sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>, <sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>438/2026</sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>, <sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>443/2026</sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus><saa1:MuutosTeksti>,</saa1:MuutosTeksti><saa1:PoistoTeksti>ja</saa1:PoistoTeksti><sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>447/2026</sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus><saa1:MuutosTeksti>, 616/2026, 721/2026, 739/2026, 778/2026 ja 815/2026</saa1:MuutosTeksti>, uusi 64 <saa1:PoistoTeksti>a </saa1:PoistoTeksti><saa1:MuutosTeksti>b</saa1:MuutosTeksti> kohta seuraavasti:</saa:SaadosKappaleKooste></saa:Johtolause><saa:Pykalisto><saa:Pykala saa1:identifiointiTunnus=\"1 §\" saa1:pykalaLuokitusKoodi=\"Pykala\"><saa:PykalaTunnusKooste>1 §</saa:PykalaTunnusKooste><saa:SaadosOtsikkoKooste>Lain soveltamisala</saa:SaadosOtsikkoKooste><sis:Katkoviiva/><saa:KohdatMomentti><saa:MomenttiJohdantoKooste>Tässä laissa säädetään seuraavien rangaistusluonteisten hallinnollisten seuraamusten täytäntöönpanosta:</saa:MomenttiJohdantoKooste><sis:Katkoviiva/><saa:MomenttiKohtaKooste>64 <saa1:MuutosTeksti>b</saa1:MuutosTeksti>) naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain (<sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>609/1986</sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>) 21 b §:ssä tarkoitettu laiminlyöntimaksu;</saa:MomenttiKohtaKooste><sis:Katkoviiva/></saa:KohdatMomentti></saa:Pykala><sis:Palstaviiva/><saa:Pykala saa1:identifiointiTunnus=\"Voimaantulo\" saa1:pykalaLuokitusKoodi=\"VoimaantuloSaannos\"><saa:MomenttiKooste>Tämä laki tulee voimaan<sis:Aukko/><sis:Aukko/><sis:Aukko/>päivänä<sis:Aukko/><sis:Aukko/><sis:Aukko/>kuuta 20<sis:Aukko/><sis:Aukko/>.</saa:MomenttiKooste></saa:Pykala></saa:Pykalisto><sis:Keskiviiva/></saa:Saados></saa:SaadosOsa><vsk:OsallistujaOsa><asi:PaivaysKooste asi1:allekirjoitusPvm=\"2026-10-22\">Helsingissä 22.10.2026</asi:PaivaysKooste><asi1:JohdantoTeksti>Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa</asi1:JohdantoTeksti><met:Toimija met1:rooliKoodi=\"puheenjohtaja\"><asi1:TarkennusAsemaTeksti>puheenjohtaja</asi1:TarkennusAsemaTeksti><org:Henkilo met1:muuTunnus=\"784\"><org1:EtuNimi>Arto</org1:EtuNimi><org1:SukuNimi>Satonen</org1:SukuNimi><org1:LisatietoTeksti>kok</org1:LisatietoTeksti></org:Henkilo></met:Toimija><met:Toimija met1:rooliKoodi=\"varapuheenjohtaja\"><asi1:TarkennusAsemaTeksti>varapuheenjohtaja</asi1:TarkennusAsemaTeksti><org:Henkilo met1:muuTunnus=\"1511\"><org1:EtuNimi>Lauri</org1:EtuNimi><org1:SukuNimi>Lyly</org1:SukuNimi><org1:LisatietoTeksti>sd</org1:LisatietoTeksti></org:Henkilo></met:Toimija><met:Toimija met1:rooliKoodi=\"jäsen\"><asi1:TarkennusAsemaTeksti>jäsen</asi1:TarkennusAsemaTeksti><org:Henkilo met1:muuTunnus=\"1514\"><org1:EtuNimi>Miko</org1:EtuNimi><org1:SukuNimi>Bergbom</org1:SukuNimi><org1:LisatietoTeksti>ps</org1:LisatietoTeksti></org:Henkilo></met:Toimija><met:Toimija met1:rooliKoodi=\"jäsen\"><asi1:TarkennusAsemaTeksti>jäsen</asi1:TarkennusAsemaTeksti><org:Henkilo met1:muuTunnus=\"1401\"><org1:EtuNimi>Tiina</org1:EtuNimi><org1:SukuNimi>Elo</org1:SukuNimi><org1:LisatietoTeksti>vihr</org1:LisatietoTeksti></org:Henkilo></met:Toimija><met:Toimija met1:rooliKoodi=\"jäsen\"><asi1:TarkennusAsemaTeksti>jäsen</asi1:TarkennusAsemaTeksti><org:Henkilo met1:muuTunnus=\"1410\"><org1:EtuNimi>Mikko</org1:EtuNimi><org1:SukuNimi>Lundén</org1:SukuNimi><org1:LisatietoTeksti>ps</org1:LisatietoTeksti></org:Henkilo></met:Toimija><met:Toimija met1:rooliKoodi=\"jäsen\"><asi1:TarkennusAsemaTeksti>jäsen</asi1:TarkennusAsemaTeksti><org:Henkilo met1:muuTunnus=\"1428\"><org1:EtuNimi>Niina</org1:EtuNimi><org1:SukuNimi>Malm</org1:SukuNimi><org1:LisatietoTeksti>sd</org1:LisatietoTeksti></org:Henkilo></met:Toimija><met:Toimija met1:rooliKoodi=\"jäsen\"><asi1:TarkennusAsemaTeksti>jäsen</asi1:TarkennusAsemaTeksti><org:Henkilo met1:muuTunnus=\"1440\"><org1:EtuNimi>Anders</org1:EtuNimi><org1:SukuNimi>Norrback</org1:SukuNimi><org1:LisatietoTeksti>r</org1:LisatietoTeksti></org:Henkilo></met:Toimija><met:Toimija met1:rooliKoodi=\"jäsen\"><asi1:TarkennusAsemaTeksti>jäsen</asi1:TarkennusAsemaTeksti><org:Henkilo met1:muuTunnus=\"1533\"><org1:EtuNimi>Olga</org1:EtuNimi><org1:SukuNimi>Oinas-Panuma</org1:SukuNimi><org1:LisatietoTeksti>kesk</org1:LisatietoTeksti></org:Henkilo></met:Toimija><met:Toimija met1:rooliKoodi=\"jäsen\"><asi1:TarkennusAsemaTeksti>jäsen</asi1:TarkennusAsemaTeksti><org:Henkilo met1:muuTunnus=\"1499\"><org1:EtuNimi>Jorma</org1:EtuNimi><org1:SukuNimi>Piisinen</org1:SukuNimi><org1:LisatietoTeksti>ps</org1:LisatietoTeksti></org:Henkilo></met:Toimija><met:Toimija met1:rooliKoodi=\"jäsen\"><asi1:TarkennusAsemaTeksti>jäsen</asi1:TarkennusAsemaTeksti><org:Henkilo met1:muuTunnus=\"1526\"><org1:EtuNimi>Anne</org1:EtuNimi><org1:SukuNimi>Rintamäki</org1:SukuNimi><org1:LisatietoTeksti>ps</org1:LisatietoTeksti></org:Henkilo></met:Toimija><met:Toimija met1:rooliKoodi=\"jäsen\"><asi1:TarkennusAsemaTeksti>jäsen</asi1:TarkennusAsemaTeksti><org:Henkilo met1:muuTunnus=\"1493\"><org1:EtuNimi>Tere</org1:EtuNimi><org1:SukuNimi>Sammallahti</org1:SukuNimi><org1:LisatietoTeksti>kok</org1:LisatietoTeksti></org:Henkilo></met:Toimija><met:Toimija met1:rooliKoodi=\"jäsen\"><asi1:TarkennusAsemaTeksti>jäsen</asi1:TarkennusAsemaTeksti><org:Henkilo met1:muuTunnus=\"1521\"><org1:EtuNimi>Timo</org1:EtuNimi><org1:SukuNimi>Suhonen</org1:SukuNimi><org1:LisatietoTeksti>sd</org1:LisatietoTeksti></org:Henkilo></met:Toimija><met:Toimija met1:rooliKoodi=\"jäsen\"><asi1:TarkennusAsemaTeksti>jäsen</asi1:TarkennusAsemaTeksti><org:Henkilo met1:muuTunnus=\"911828\"><org1:EtuNimi>Henrik</org1:EtuNimi><org1:SukuNimi>Vuornos</org1:SukuNimi><org1:LisatietoTeksti>kok</org1:LisatietoTeksti></org:Henkilo></met:Toimija><met:Toimija met1:rooliKoodi=\"varajäsen\"><asi1:TarkennusAsemaTeksti>varajäsen</asi1:TarkennusAsemaTeksti><org:Henkilo met1:muuTunnus=\"1443\"><org1:EtuNimi>Kim</org1:EtuNimi><org1:SukuNimi>Berg</org1:SukuNimi><org1:LisatietoTeksti>sd</org1:LisatietoTeksti></org:Henkilo></met:Toimija><met:Toimija met1:rooliKoodi=\"varajäsen\"><asi1:TarkennusAsemaTeksti>varajäsen</asi1:TarkennusAsemaTeksti><org:Henkilo met1:muuTunnus=\"1527\"><org1:EtuNimi>Pia</org1:EtuNimi><org1:SukuNimi>Sillanpää</org1:SukuNimi><org1:LisatietoTeksti>ps</org1:LisatietoTeksti></org:Henkilo></met:Toimija><met:Toimija met1:rooliKoodi=\"varajäsen\"><asi1:TarkennusAsemaTeksti>varajäsen</asi1:TarkennusAsemaTeksti><org:Henkilo met1:muuTunnus=\"1524\"><org1:EtuNimi>Markku</org1:EtuNimi><org1:SukuNimi>Siponen</org1:SukuNimi><org1:LisatietoTeksti>kesk</org1:LisatietoTeksti></org:Henkilo></met:Toimija><met:Toimija met1:rooliKoodi=\"varajäsen\"><asi1:TarkennusAsemaTeksti>varajäsen</asi1:TarkennusAsemaTeksti><org:Henkilo met1:muuTunnus=\"1506\"><org1:EtuNimi>Juha</org1:EtuNimi><org1:SukuNimi>Viitala</org1:SukuNimi><org1:LisatietoTeksti>sd</org1:LisatietoTeksti></org:Henkilo></met:Toimija><asi1:JohdantoTeksti>Valiokunnan sihteerinä on toiminut</asi1:JohdantoTeksti><met:Toimija met1:rooliKoodi=\"valiokuntaneuvos\"><asi1:TarkennusAsemaTeksti>valiokuntaneuvos</asi1:TarkennusAsemaTeksti><org:Henkilo><org1:EtuNimi>Meri</org1:EtuNimi><org1:SukuNimi>Pensamo</org1:SukuNimi><org1:LisatietoTeksti/></org:Henkilo></met:Toimija></vsk:OsallistujaOsa><vas:JasenMielipideOsa><sis1:OtsikkoTeksti>Vastalause 1</sis1:OtsikkoTeksti><asi:PerusteluOsa asi1:ylatunnisteTeksti=\"Vastalause 1\"><sis1:OtsikkoTeksti>Perustelut</sis1:OtsikkoTeksti><asi:PerusteluLuku><sis:KappaleKooste>EU:n palkka-avoimuusdirektiivi olisi tullut saattaa voimaan kansalliseen lainsäädäntöön 7.6.2026 mennessä. Orpon hallitus kuitenkin viivästytti tietoisesti esityksen antamista ja se annettiinkin eduskuntaan vasta 9.7.2026. On erittäin tärkeää, että EU:sta on annettu tällainen direktiivi, koska muuten Suomessakaan näitä asioita ei käsiteltäisi ollenkaan hallituksen esityksenä tällä vaalikaudella. </sis:KappaleKooste><sis:KappaleKooste>Hallituksen esitys 129/2026 vp on riisuttu versio palkka-avoimuusdirektiivin edellyttämistä velvoitteista. Eduskuntaan annettu esitys ei toteuta direktiivin minimivaatimuksia. Direktiiviesityksessä on monia hyviäkin asioita, mutta Orpon hallitus on työnantajien painostuksen vuoksi jättänyt esityksestään kaikkein tärkeimmät työkalut kokonaan pois. Esityksestä puuttuu kokonaan mm. samanarvoisen työn määritelmä ja työn samanarvoisuuden arviointi. Myös sukupuolineutraalit nimikkeet on jätetty esityksestä pois. </sis:KappaleKooste><sis:KappaleKooste>Hallituksen esityksestä on jätetty pois juuri ne tärkeimmät asiat, joita direktiivi edellyttää ja joilla nimenomaan pystyttäisiin puuttumaan työmarkkinoilla oleviin epäkohtiin sukupuolten välisissä palkkaeroissa. Palkka-avoimuusdirektiivin yhtenä tärkeimmistä tavoitteista on palkkauksen läpinäkyvyyden lisääminen. Palkkauksen läpinäkyvyyden ansiosta työntekijät pystyisivät havaitsemaan ja kyseenalaistamaan mahdollisen syrjinnän naisten ja miesten välillä. Sukupuolten eriarvoinen kohtelu on hyvin yleistä palkkajärjestelmissä ja työpaikkojen luokittelussa, jossa naisten ja miesten työtä ei arvosteta tasapuolisesti ja sukupuolineutraalilla tavalla. Ja koska tällaiset vinoumat ovat usein tiedostamattomia, palkkauksen läpinäkyvyys voi auttaa työnantajia tunnistamaan sukupuoleen perustuvia, usein tahattomasti syrjiviä palkkaeroja, joita ei voida selittää pätevillä harkinnanvaraisilla tekijöillä.</sis:KappaleKooste><sis:KappaleKooste>Euroopan neuvoston mukaan palkkauksen puutteellinen läpinäkyvyys on todettu yhdeksi suurimmista esteistä sukupuolten palkkaerojen poistamiselle. Tilastokeskuksen palkkarakennetilaston mukaan Suomessa naisten ja miesten välinen keskimääräinen palkkaero on kaventunut 19,4 prosentista 16,5 prosenttiin ajanjaksolla 1995—2023. Ero miehiin on siis kaventunut vain hieman, vaikka naiset ovat Suomessa korkeammin koulutettuja kuin miehet. Silti ero on edelleen merkittävä ja alleviivaa sitä miksi palkka-avoimuutta ja samapalkkaisuutta täytyy edistää. Samapalkkaisuus on vahvasti suojattu perusoikeus. </sis:KappaleKooste><sis:KappaleKooste>Vastalauseessa esitetään naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annettuun lakiin pykälämuutokset niihin kohtiin, jotka Orpon hallitus on jättänyt esityksestään pois. Näillä muutoksilla esitys vastaisi paremmin direktiivin tavoitteiden toteutumiseen ja toteuttamiseen. </sis:KappaleKooste><sis:KappaleKooste><sis1:LihavaTeksti>Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain (609/1986, tasa-arvolaki) pykälämuutosehdotukset</sis1:LihavaTeksti></sis:KappaleKooste><sis1:ValiotsikkoTeksti>3 § Määritelmiä</sis1:ValiotsikkoTeksti><sis:KappaleKooste>Tasa-arvolaissa ei ole aiemmin suoraan määritelty samanarvoista työtä. Vastalauseen pykälämuutosehdotuksessa tasa-arvolain 3 §:ään lisättäisiin uusi 11 momentti samanarvoisen työn määritelmästä, joka kuuluisi seuraavasti: </sis:KappaleKooste><sis:KappaleKooste><sis1:KursiiviTeksti>samanarvoisella työllä tarkoitetaan tässä laissa työtä, joka on katsottava saman arvoiseksi vertailtavan työn kanssa jäljempänä 3 a §:n 1 momentissa tarkoitettujen kriteerien perusteella. </sis1:KursiiviTeksti></sis:KappaleKooste><sis:KappaleKooste>Tämä momenttilisäys määrittäisi nyt yhdessä 3 a §:n muutosten kanssa samanarvoisen työn. </sis:KappaleKooste><sis1:ValiotsikkoTeksti>3 a § Samanarvoinen työ</sis1:ValiotsikkoTeksti><sis:KappaleKooste>Hallituksen esityksen 3 a § työn samanarvoisuuden tunnistamiseksi edellyttää työnantajilta menetelmää ”jonka avulla voidaan <sis1:KursiiviTeksti>ryhmitellä</sis1:KursiiviTeksti> työn vaativuuden suhteen…”. </sis:KappaleKooste><sis:KappaleKooste>Tämä ei vastaa direktiivin minimivaatimuksia menetelmästä, jota työnantajan on käytettävä työn samanarvoisuuden tunnistamiseksi eri töiden vertailussa, jotta epätarkoituksenmukaiset palkkaerot voidaan poistaa ja edistää samapalkkaisuutta samaa työtä tehtäessä eri sukupuolten toimesta. </sis:KappaleKooste><sis:KappaleKooste>Vastalauseen pykälämuutosehdotuksessa 3 a § muutettaisiin muotoon: </sis:KappaleKooste><sis:KappaleKooste><sis1:KursiiviTeksti>Työnantajan on käytettävä samanarvoisen työn tunnistamiseksi menetelmää, joka mahdollistaa eri töiden vertailun objektiivisten ja sukupuolineutraalien kriteerien perusteella. Näihin kriteereihin on sisällyttävä ainakin työtehtävään vaadittava pätevyys, työn kuormittavuus, vastuun määrä sekä työolot. Lisäksi voidaan ottaa huomioon muita kyseisen työn tai tehtävän kannalta merkityksellisiä objektiivisia ja sukupuolineutraaleja kriteerejä. </sis1:KursiiviTeksti></sis:KappaleKooste><sis:KappaleKooste><sis1:KursiiviTeksti>Edellä 1 momentissa tarkoitetun menetelmän perusteet on vahvistettava jäljempänä 6 a §:ssä tarkoitetussa tasa-arvosuunnitelmassa. Mikäli työnantaja ei ole velvollinen laatimaan tasa-arvosuunnitelmaa, on kriteerien perusteet käsiteltävä säännöllisesti luottamusmiehen, luottamusvaltuutetun, työsuojeluvaltuutetun tai muiden henkilöstön nimeämien edustajien kanssa.</sis1:KursiiviTeksti></sis:KappaleKooste><sis:KappaleKooste>Vastalauseen pykälämuutosehdotuksella työnantajalle tulisi direktiivin edellyttämä velvoite käyttää sellaista menetelmää työn samanarvoisuuden tunnistamiseksi, jolla on aidosti merkitystä eri töiden vertailuissa, jotta epätarkoituksenmukaisista palkkaeroista päästään eroon. </sis:KappaleKooste><sis1:ValiotsikkoTeksti>6 § Työnantajan velvollisuus edistää tasa-arvoa ja palkkatietämystä</sis1:ValiotsikkoTeksti><sis:KappaleKooste>Tasa-arvolain 6 §:ään hallitus on jättänyt lisäämättä sukupuolineutraalien ammattinimikkeiden vaatimuksen. Hallituksen mielestä työpaikkailmoituksissa sekä työpaikalla käytössä olevissa tehtävänimikkeissä saa edelleen olla -mies-sijapääte, vaikka se ei nykypäivänä ole millään lailla tarkoituksenmukaista. Mies-sijapääte tehtävänimikkeissä voi edelleen luoda olettamuksen, että kyseinen tehtävänimikkeen työ on varattu nimenomaan miehelle. Lakimiehen kutsuminen juristiksi tai putkimiehen kutsuminen putkiasentajaksi korostaa sukupuolineutraalisti työn tai tehtävän sisältöä. </sis:KappaleKooste><sis:KappaleKooste>Tämän vuoksi vastalauseessa tasa-arvolain 6 §:n 2 momenttiin lisätään 7 kohta: </sis:KappaleKooste><sis:KappaleKooste><sis1:KursiiviTeksti>varmistaa, että työpaikkailmoitukset sekä työpaikalla käytössä olevat tehtävänimikkeet ovat sukupuolineutraaleja, ellei 14 §:ssä säädetystä muuta johdu.</sis1:KursiiviTeksti></sis:KappaleKooste><sis1:ValiotsikkoTeksti>8 § Syrjintä työelämässä</sis1:ValiotsikkoTeksti><sis:KappaleKooste>Hallituksen esityksestä tasa-arvolain 8 §:n muuttamiseksi puuttuu direktiivissä edellytetty mahdollisuus todistaa syrjintä myös tilastollisesti tai vastaavilla tavoilla silloin, kun ei ole määritettävissä sellaista todellista samassa tai samanarvoisessa työssä olevaa työntekijää, johon syrjintää epäilevän työntekijän palkka- ja muita ehtoja voitaisiin verrata. Hallituksen esityksen mukaan laissa palkka- tai työehtoihin kohdistuva syrjintä todennettaisiin aina vertaamalla toiseen konkreettiseen työntekijään. Direktiivi kuitenkin edellyttää, että mikäli tällaista vertailukohdetta ei ole, olisi direktiivin mukaan sallittava hypoteettisen vertailukohteen käyttö, jotta työntekijät voivat osoittaa, että heitä ei ole kohdeltu samalla tavalla kuin hypoteettista, eri sukupuolta edustavaa vertailukohdetta olisi kohdeltu.  </sis:KappaleKooste><sis:KappaleKooste>Lisäksi esityksen 8 §:n 4 momentissa ehdotetaan syrjintäkiellon koskevan vain konsernitilanteita, mikä on suppeampi kuin direktiivin mukainen lähtökohta palkka- tai työehtojen yhdestä yhteisestä alkuperästä. </sis:KappaleKooste><sis:KappaleKooste>Vastalauseen pykälämuutosehdotuksessa 8 §:n 1 momentin 3 kohtaan lisättäisiin mahdollisuus hypoteettisen vertailukohdan käyttöön syrjinnän toteamisessa:</sis:KappaleKooste><sis:KappaleKooste><sis1:KursiiviTeksti>tai, jos tällaista vertailukelpoista työntekijää ei voida osoittaa, soveltaa palkka- tai muita palvelussuhteen ehtoja siten, että työntekijä tai työntekijät joutuvat sukupuolen perusteella epäedullisempaan asemaan kuin toista sukupuolta oleva työntekijä olisi vastaavassa tilanteessa joutunut.</sis1:KursiiviTeksti></sis:KappaleKooste><sis:KappaleKooste>Lisäksi hallituksen esityksen muutosesitys 8 §:n 4 momentiksi kumottaisiin ja korvattaisiin seuraavasti: </sis:KappaleKooste><sis:KappaleKooste><sis1:KursiiviTeksti>Edellä 1 momentin 3 kohdassa saman työnantajan palveluksessa olevaan työntekijään rinnastetaan myös muun yrityksen tai yhteisön palveluksessa oleva tai ollut työntekijä, jos sama taho omistuksen tai muun järjestelyn perusteella tosiasiallisesti päättää heidän vertailunsa kannalta merkityksellisistä palkka- tai palvelussuhteen ehdoista.  </sis1:KursiiviTeksti></sis:KappaleKooste><sis:KappaleKooste>Tällä muutoksella syrjimiskielto ei koskisi pelkästään konsernitilanteita. Kyseessä olisi direktiivin edellyttämä yhden ainoan alkuperän tarkastelu. </sis:KappaleKooste><sis1:ValiotsikkoTeksti>20 § Asian saattaminen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan käsiteltäväksi</sis1:ValiotsikkoTeksti><sis:KappaleKooste>Hallitus esittää tasa-arvolain 20 §:ään lisättäväksi uutta 3 momenttia, jonka perusteella tasa-arvovaltuutettu voisi saattaa direktiiviin toimeenpanoon liittyvien työnantajan uusien velvollisuuksien rikkomisen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan käsiteltäväksi, jotta lautakunta voi tarvittaessa uhkasakon uhalla velvoittaa työnantajaa täyttämään velvoitteensa. Muuten 20 §:ää ei ehdota muutettavaksi.</sis:KappaleKooste><sis:KappaleKooste>Vastalauseessa esitetään, että hallituksen esityksestä poiketen myös 20 §:n nykyistä 1 momenttia muutettaisiin niin, että tasa-arvovaltuutetun ja työmarkkinoiden keskusjärjestön lisäksi myös se, joka katsoo joutuneensa syrjityksi, voisi viedä tässä momentissa tarkoitetun asian yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan käsiteltäväksi.</sis:KappaleKooste><sis:KappaleKooste><sis1:KursiiviTeksti>Se, joka katsoo joutuneensa syrjityksi, tasa-arvovaltuutettu tai työmarkkinoiden keskusjärjestö voi saattaa 7, 8, ja 8 a—8 e §:n säännösten vastaista menettelyä koskevan asian yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan käsiteltäväksi 21 §:ssä tarkoitettua menettelyä varten. Tasa-arvovaltuutettu tai työmarkkinoiden keskusjärjestö voi saattaa 14 §:n säännösten vastaista menettelyä koskevan asian yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan käsiteltäväksi 21 §:ssä tarkoitettua menettelyä varten.</sis1:KursiiviTeksti></sis:KappaleKooste><sis:KappaleKooste>Lisäksi vastalauseen pykälämuutosehdotuksessa 20 §:n 3 momenttiin lisättäisiin toimijaksi myös työmarkkinoiden keskusjärjestö. Lisäksi tässä momentissa tarkoitettu oikeus saattaa asia yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan käsiteltäväksi koskisi hallituksen esityksestä poiketen myös 6 §:n 4 momentin mukaisten velvoitteiden laiminlyöntiä.</sis:KappaleKooste><sis:KappaleKooste><sis1:KursiiviTeksti>Tasa-arvovaltuutettu tai työmarkkinoiden keskusjärjestö voi saattaa 6 §:n 2 momentin 7 kohdan, 6 §:n 3 ja 4 momentin, 6 d §:n 4—6 ja 8 momentin, 6 e ja 6 f §:n sekä 6 g §:n 1—4 momentin vastaista työnantajan menettelyä koskevan asian yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan käsiteltäväksi 21 §:n 5 momentissa tarkoitettua menettelyä varten. </sis1:KursiiviTeksti></sis:KappaleKooste><sis:KappaleKooste>Vastalauseen pykälämuutosehdotuksella asian saattaminen lautakunnan käsiteltäväksi tehdään helpommaksi hallituksen ehdotukseen verrattuna koska käsittelyn saattajiksi mahdollistetaan useampi taho.</sis:KappaleKooste><sis1:ValiotsikkoTeksti>21 § Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan toimivalta lainvastaisen menettelyn johdosta</sis1:ValiotsikkoTeksti><sis:KappaleKooste>Hallituksen esityksessä esitetyn 20 §:n 3 momentin muuttamisesta seuraa tarve lisätä maininta työmarkkinoiden keskusjärjestöstä myös hallituksen esityksessä ehdotettuun uuteen 21 §:n 5 momentiin sekä ottaa 6 f §:n 4 momentin mukaiset tilanteet mukaan soveltamisalaan.</sis:KappaleKooste><sis:KappaleKooste><sis1:KursiiviTeksti>Tasa-arvovaltuutettu tai työmarkkinoiden keskusjärjestö voi saattaa 6 §:n 2 momentin 7 kohdan, 6 §:n 3 ja 4 momentin, 6 d §:n 4—6 ja 8 momentin, 6 e ja 6 f §:n sekä 6 g §:n 1—4 momentin vastaista työnantajan menettelyä koskevan asian yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan käsiteltäväksi 21 §:n 5 momentissa tarkoitettua menettelyä varten.</sis1:KursiiviTeksti></sis:KappaleKooste><sis1:ValiotsikkoTeksti>21 b § Laiminlyöntimaksu</sis1:ValiotsikkoTeksti><sis:KappaleKooste>Hallituksen esityksessä laiminlyöntimaksu olisi määrättävä vuoden kuluessa laiminlyönnin tapahtumisesta. Laiminlyöntimaksun suuruutta määrätessä ei olisi kuitenkaan otettavissa huomioon laiminlyönnin laatua, joka on oleellinen tekijä maksun suuruutta päätettäessä.</sis:KappaleKooste><sis:KappaleKooste>Vastalauseessa 21 b §:ään tehtäisiin seuraavanlainen muutos: </sis:KappaleKooste><sis:KappaleKooste><sis1:KursiiviTeksti>Tasa-arvovaltuutettu voi määrätä työnantajalle laiminlyöntimaksun, jos työnantaja ei toimita tasa-arvovaltuutetulle 6 e §:ssä tarkoitettua kyseisen pykälän 2 momentissa säädetyt vaatimukset täyttävää yhteistä palkka-arviointia mainitun pykälän 3 momentissa säädetyssä määräajassa. Laiminlyöntimaksu on määrättävä kahden vuoden kuluessa laiminlyönnin tapahtumisesta. Laiminlyöntimaksu on suuruudeltaan vähintään 5 000 euroa ja enintään 80 000 euroa. Laiminlyöntimaksua määrättäessä on otettava huomioon laiminlyönnin laatu, kesto, toistuvuus, muut olosuhteet sekä työnantajan vuotuinen bruttoliikevaihto. Laiminlyöntimaksu voidaan jättää määräämättä tai määrätä vähimmäismäärää pienempänä, jos laiminlyöntiä voidaan pitää vähäisenä ja maksun määräämättä jättäminen tai määrääminen vähimmäismäärää pienempänä on kohtuullista laiminlyönnin kesto ja muut olosuhteet huomioon ottaen. Vastalauseen pykälämuutosehdotuksessa laiminlyöntimaksu tulisi määrätä kahden vuoden kulussa laiminlyönnin tapahtumisesta sekä laiminlyöntimaksun suuruutta määriteltäessä huomioon tulisi ottaa myös laiminlyönnin laatu. </sis1:KursiiviTeksti></sis:KappaleKooste></asi:PerusteluLuku></asi:PerusteluOsa><sis1:LihavaKursiiviOtsikkoTeksti>Ehdotus</sis1:LihavaKursiiviOtsikkoTeksti><asi:PonsiOsa><asi1:JohdantoTeksti>Edellä olevan perusteella ehdotamme,</asi1:JohdantoTeksti><sis:SisennettyKappaleKooste><sis1:KursiiviTeksti>että 2.—5. lakiehdotus hyväksytään valiokunnan mietinnön mukaisina ja</sis1:KursiiviTeksti></sis:SisennettyKappaleKooste><sis:SisennettyKappaleKooste><sis1:KursiiviTeksti>että 1. lakiehdotus hyväksytään muutettuna seuraavasti:</sis1:KursiiviTeksti></sis:SisennettyKappaleKooste></asi:PonsiOsa><vsk:SuppeaSaadosOsa><sis1:LihavaKursiiviOtsikkoTeksti>Vastalauseen muutosehdotukset</sis1:LihavaKursiiviOtsikkoTeksti><saa:Saados met1:kieliKoodi=\"fi\" saa1:identifiointiTunnus=\"1\" saa1:saadostyyppiNimi=\"Laki\"><saa:LakiehdotusNumeroKooste>1.</saa:LakiehdotusNumeroKooste><saa:SaadosNimeke><saa:SaadostyyppiKooste>Laki</saa:SaadostyyppiKooste><saa:SaadosNimekeKooste>naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain muuttamisesta</saa:SaadosNimekeKooste></saa:SaadosNimeke><saa:Johtolause><saa:SaadosKappaleKooste>Eduskunnan päätöksen mukaisesti </saa:SaadosKappaleKooste><saa:SaadosKappaleKooste><saa:SaadosKursiiviKooste>muutetaan</saa:SaadosKursiiviKooste> naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain (<sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>609/1986</sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>) 6, 8 ja 9 a §<saa1:MuutosTeksti>,</saa1:MuutosTeksti><saa1:PoistoTeksti>sekä</saa1:PoistoTeksti> 12 §:n 2 momentti <saa1:MuutosTeksti>sekä 20 §:n 1 momentti</saa1:MuutosTeksti>,</saa:SaadosKappaleKooste><saa:SaadosKappaleKooste>sellaisina kuin ne ovat, 6 ja 9 a § laissa <sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>232/2005</sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>, 8 § laissa <sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>1329/2014</sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus> ja 12 §:n 2 momentti laissa 1023/2008<saa1:PoistoTeksti>,</saa1:PoistoTeksti><saa1:MuutosTeksti>ja 20 §:n 1 momentti laissa 915/2016,</saa1:MuutosTeksti> sekä</saa:SaadosKappaleKooste><saa:SaadosKappaleKooste><saa:SaadosKursiiviKooste>lisätään</saa:SaadosKursiiviKooste> 3 §:ään, sellaisena kuin se on laeissa <sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>1329/2014</sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>, <sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>657/2021</sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus> ja <sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>101/2023</sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>, uusi 9<saa1:MuutosTeksti>—11</saa1:MuutosTeksti><saa1:PoistoTeksti>ja 10</saa1:PoistoTeksti> momentti, lakiin uusi 3 a ja 6 d—6 g §, 20 §:ään, sellaisena kuin se on laeissa <sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>915/2016</sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus> ja <sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>101/2023</sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>, uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3—5 momentti siirtyvät 4—6 momentiksi, 21 §:ään, sellaisena kuin se on laeissa <sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>1329/2014</sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>, <sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>915/2016</sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus> ja <sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>101/2023</sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>, uusi 5 momentti, jolloin nykyinen 5 momentti siirtyy 6 momentiksi, sekä lakiin uusi 21 b § seuraavasti:</saa:SaadosKappaleKooste></saa:Johtolause><saa:Pykalisto><saa:Pykala saa1:identifiointiTunnus=\"3 §\" saa1:pykalaLuokitusKoodi=\"Pykala\"><saa:PykalaTunnusKooste>3 §</saa:PykalaTunnusKooste><saa:SaadosOtsikkoKooste>Määritelmiä</saa:SaadosOtsikkoKooste><sis:Katkoviiva/><saa:MomenttiKooste>(9 ja 10 mom. kuten TyVM)</saa:MomenttiKooste><saa:MomenttiKooste><saa1:MuutosTeksti>Samanarvoisella työllä tarkoitetaan tässä laissa työtä, joka on katsottava saman arvoiseksi vertailtavan työn kanssa jäljempänä 3 a §:n 1 momentissa tarkoitettujen kriteerien perusteella.</saa1:MuutosTeksti></saa:MomenttiKooste></saa:Pykala><saa:Pykala saa1:identifiointiTunnus=\"3 a §\" saa1:pykalaLuokitusKoodi=\"Pykala\"><saa:PykalaTunnusKooste>3 a §</saa:PykalaTunnusKooste><saa:SaadosOtsikkoKooste><saa1:PoistoTeksti>Työn samanarvoisuuden tunnistaminen</saa1:PoistoTeksti><saa1:MuutosTeksti> Samanarvoinen työ</saa1:MuutosTeksti></saa:SaadosOtsikkoKooste><saa:MomenttiKooste>Työnantajan on käytettävä samanarvoisen työn tunnistamiseksi t<saa1:PoistoTeksti>yö- tai virkaehtosopimukseen perustuvaa tai muuta </saa1:PoistoTeksti>menetelmää,<saa1:MuutosTeksti> joka mahdollistaa eri töiden vertailun objektiivisten ja sukupuolineutraalien kriteerien perusteella. Näihin kriteereihin on sisällyttävä ainakin työtehtävään vaadittava pätevyys, työn kuormittavuus, vastuun määrä sekä työolot. Lisäksi voidaan ottaa huomioon muita kyseisen työn tai tehtävän kannalta merkityksellisiä objektiivisia ja sukupuolineutraaleja kriteerejä. </saa1:MuutosTeksti></saa:MomenttiKooste><saa:MomenttiKooste><saa1:MuutosTeksti>Edellä 1 momentissa tarkoitetun menetelmän perusteet on vahvistettava jäljempänä 6 a §:ssä tarkoitetussa tasa-arvosuunnitelmassa. Mikäli työnantaja ei ole velvollinen laatimaan tasa-arvosuunnitelmaa, on kriteerien perusteet käsiteltävä säännöllisesti luottamusmiehen, luottamusvaltuutetun, työsuojeluvaltuutetun tai muiden henkilöstön nimeämien edustajien kanssa.</saa1:MuutosTeksti></saa:MomenttiKooste></saa:Pykala><saa:Pykala saa1:identifiointiTunnus=\"6 §\" saa1:pykalaLuokitusKoodi=\"Pykala\"><saa:PykalaTunnusKooste>6 §</saa:PykalaTunnusKooste><saa:SaadosOtsikkoKooste>Työnantajan velvollisuus edistää tasa-arvoa ja palkkatietämystä</saa:SaadosOtsikkoKooste><saa:MomenttiKooste>(1 mom. kuten TyVM)</saa:MomenttiKooste><saa:KohdatMomentti><saa:MomenttiJohdantoKooste>Tasa-arvon edistämiseksi työelämässä työnantajan tulee, ottaen huomioon käytettävissä olevat voimavarat ja muut asiaan vaikuttavat seikat:</saa:MomenttiJohdantoKooste><saa:MomenttiKohtaKooste>1) toimia siten, että avoinna oleviin tehtäviin hakeutuisi sekä naisia että miehiä;</saa:MomenttiKohtaKooste><saa:MomenttiKohtaKooste>2) edistää naisten ja miesten tasapuolista sijoittumista erilaisiin tehtäviin sekä luoda heille yhtäläiset mahdollisuudet uralla etenemiseen;</saa:MomenttiKohtaKooste><saa:MomenttiKohtaKooste>3) edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa työehdoissa ja erityisesti palkkauksessa;</saa:MomenttiKohtaKooste><saa:MomenttiKohtaKooste>4) kehittää työoloja sellaisiksi, että ne soveltuvat sekä naisille että miehille;</saa:MomenttiKohtaKooste><saa:MomenttiKohtaKooste>5) helpottaa naisten ja miesten osalta työelämän ja perhe-elämän yhteensovittamista kiinnittämällä huomiota etenkin työjärjestelyihin;</saa:MomenttiKohtaKooste><saa:MomenttiKohtaKooste>6) toimia siten, että ennakolta ehkäistään sukupuoleen perustuva syrjintä.</saa:MomenttiKohtaKooste><saa:MomenttiKohtaKooste><saa1:MuutosTeksti>7) varmistaa, että työpaikkailmoitukset sekä työpaikalla käytössä olevat tehtävänimikkeet ovat sukupuolineutraaleja, ellei 14 §:ssä säädetystä muuta johdu.</saa1:MuutosTeksti></saa:MomenttiKohtaKooste></saa:KohdatMomentti><saa:MomenttiKooste>(3 ja 4 mom. kuten TyVM)</saa:MomenttiKooste></saa:Pykala><saa:Pykala saa1:identifiointiTunnus=\"6 d §\" saa1:pykalaLuokitusKoodi=\"Pykala\"><saa:PykalaTunnusKooste>6 d—6 g §</saa:PykalaTunnusKooste><saa:MomenttiKooste>(Kuten TyVM)</saa:MomenttiKooste></saa:Pykala><saa:Pykala saa1:identifiointiTunnus=\"8 §\" saa1:pykalaLuokitusKoodi=\"Pykala\"><saa:PykalaTunnusKooste>8 §</saa:PykalaTunnusKooste><saa:SaadosOtsikkoKooste>Syrjintä työelämässä</saa:SaadosOtsikkoKooste><saa:KohdatMomentti><saa:MomenttiJohdantoKooste>Työnantajan menettelyä on pidettävä tässä laissa kiellettynä syrjintänä, jos työnantaja:</saa:MomenttiJohdantoKooste><saa:MomenttiKohtaKooste>1) työhönottoprosessin aikana, työhön ottaessaan taikka tehtävään tai koulutukseen valitessaan syrjäyttää henkilön, joka on ansioituneempi kuin valituksi tullut toista sukupuolta oleva henkilö, jollei työnantajan menettely ole johtunut sellaisesta hyväksyttävästä seikasta, joka ei liity sukupuoleen, taikka jollei menettelyyn ole työn tai tehtävän laadusta johtuvaa painavaa ja hyväksyttävää syytä;</saa:MomenttiKohtaKooste><saa:MomenttiKohtaKooste>2) työhönottoprosessin aikana, työhön ottaessaan, tehtävään tai koulutukseen valitessaan tai palvelussuhteen kestosta tai jatkumisesta taikka palkka- tai muista palvelussuhteen ehdoista päättäessään menettelee siten, että henkilö joutuu raskauden, synnytyksen tai muun sukupuoleen liittyvän syyn perusteella epäedulliseen asemaan;</saa:MomenttiKohtaKooste><saa:MomenttiKohtaKooste>3) soveltaa palkka- tai muita palvelussuhteen ehtoja siten, että työntekijä tai työntekijät joutuvat sukupuolen perusteella epäedullisempaan asemaan kuin yksi tai useampi muu työnantajan palveluksessa samassa tai samanarvoisessa työssä oleva tai ollut työntekijä <saa1:MuutosTeksti>tai, jos tällaista vertailukelpoista työntekijää ei voida määrittää, soveltaa palkka- tai muita palvelussuhteen ehtoja siten, että työntekijä tai työntekijät joutuvat sukupuolen perusteella epäedullisempaan asemaan kuin toista sukupuolta oleva työntekijä olisi vastaavassa tilanteessa joutunut</saa1:MuutosTeksti>;</saa:MomenttiKohtaKooste><saa:MomenttiKohtaKooste>4) johtaa työtä, jakaa työtehtävät tai muutoin järjestää työolot siten, että yksi tai useampi työntekijä joutuu muihin verrattuna epäedullisempaan asemaan sukupuolen perusteella;</saa:MomenttiKohtaKooste><saa:MomenttiKohtaKooste>5) irtisanoo, purkaa tai muutoin lakkauttaa palvelussuhteen taikka siirtää tai lomauttaa yhden tai useamman työntekijän sukupuolen perusteella.</saa:MomenttiKohtaKooste></saa:KohdatMomentti><saa:MomenttiKooste>Edellä 1 momentin 2—5 kohdassa tarkoitettu menettely on tässä laissa kiellettyä syrjintää myös silloin, kun se perustuu sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun.</saa:MomenttiKooste><saa:MomenttiKooste>Edellä 1 momentin 2—5 kohdassa tarkoitettu menettely ei kuitenkaan ole syrjintää, jos kyse on 7 §:n 4 momentissa tarkoitetusta tilanteesta ja säännöksen mukaisesta hyväksyttävästä syystä.</saa:MomenttiKooste><saa:MomenttiKooste>Edellä 1 momentin 3 kohdassa <saa1:MuutosTeksti>saman työnantajan palveluksessa olevaan työntekijään rinnastetaan myös muun yrityksen tai yhteisön palveluksessa oleva tai ollut työntekijä, jos sama taho omistuksen tai muun järjestelyn perusteella tosiasiallisesti päättää heidän vertailunsa kannalta merkityksellisistä palkka- tai palvelussuhteen ehdoista.</saa1:MuutosTeksti></saa:MomenttiKooste></saa:Pykala><saa:Pykala saa1:identifiointiTunnus=\"9 a §\" saa1:pykalaLuokitusKoodi=\"Pykala\"><saa:PykalaTunnusKooste>9 a ja 12 §</saa:PykalaTunnusKooste><saa:MomenttiKooste>(Kuten TyVM)</saa:MomenttiKooste></saa:Pykala><saa:Pykala saa1:identifiointiTunnus=\"20 §\" saa1:pykalaLuokitusKoodi=\"Pykala\"><saa:PykalaTunnusKooste>20 §</saa:PykalaTunnusKooste><saa:SaadosOtsikkoKooste>Asian saattaminen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan käsiteltäväksi</saa:SaadosOtsikkoKooste><saa:MomenttiKooste><saa1:MuutosTeksti>Se, joka katsoo joutuneensa syrjityksi, tasa-arvovaltuutettu tai työmarkkinoiden keskusjärjestö voi saattaa 7, 8, ja 8 a—8 e §:n säännösten vastaista menettelyä koskevan asian yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan käsiteltäväksi 21 §:ssä tarkoitettua menettelyä varten. Tasa-arvovaltuutettu tai työmarkkinoiden keskusjärjestö voi saattaa 14 §:n säännösten vastaista menettelyä koskevan asian yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan käsiteltäväksi 21 §:ssä tarkoitettua menettelyä varten.</saa1:MuutosTeksti></saa:MomenttiKooste><sis:Katkoviiva/><saa:MomenttiKooste>Tasa-arvovaltuutettu <saa1:MuutosTeksti>tai työmarkkinoiden keskusjärjestö</saa1:MuutosTeksti> voi saattaa <saa1:MuutosTeksti>6 §:n 2 momentin 7 kohdan, </saa1:MuutosTeksti>6 §:n 3 ja 4 momentin, 6 d §:n 4—6 ja 8 momentin, 6 e<saa1:MuutosTeksti>  ja </saa1:MuutosTeksti>6 f §:n <saa1:PoistoTeksti>1—3 momentin </saa1:PoistoTeksti>sekä 6 g §:n 1—4 momentin vastaista työnantajan menettelyä koskevan asian yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan käsiteltäväksi 21 §:n 5 momentissa tarkoitettua menettelyä varten.</saa:MomenttiKooste><sis:Katkoviiva/></saa:Pykala><saa:Pykala saa1:identifiointiTunnus=\"21 §\" saa1:pykalaLuokitusKoodi=\"Pykala\"><saa:PykalaTunnusKooste>21 §</saa:PykalaTunnusKooste><saa:SaadosOtsikkoKooste>Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan toimivalta lainvastaisen menettelyn johdosta</saa:SaadosOtsikkoKooste><sis:Katkoviiva/><saa:MomenttiKooste>Tasa-arvovaltuutetun <saa1:MuutosTeksti>tai työmarkkinoiden keskusjärjestön</saa1:MuutosTeksti> esityksestä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta voi tarvittaessa sakon uhalla velvoittaa työnantajan täyttämään velvollisuutensa 6 §:n 3 ja 4 momentin, 6 d §:n 4—6 ja 8 momentin, 6 e <saa1:MuutosTeksti>ja </saa1:MuutosTeksti>6 f §:n <saa1:PoistoTeksti>1—3 momentin</saa1:PoistoTeksti> sekä 6 g §:n 1—4 momentin vastaista menettelyä koskevassa asiassa.</saa:MomenttiKooste><sis:Katkoviiva/></saa:Pykala><saa:Pykala saa1:identifiointiTunnus=\"21 b §\" saa1:pykalaLuokitusKoodi=\"Pykala\"><saa:PykalaTunnusKooste>21 b §</saa:PykalaTunnusKooste><saa:SaadosOtsikkoKooste>Laiminlyöntimaksu</saa:SaadosOtsikkoKooste><saa:MomenttiKooste>Tasa-arvovaltuutettu voi määrätä työnantajalle laiminlyöntimaksun, jos työnantaja ei toimita tasa-arvovaltuutetulle 6 e §:ssä tarkoitettua <saa1:MuutosTeksti>kyseisen pykälän 2 momentissa säädetyt vaatimukset täyttävää</saa1:MuutosTeksti> yhteistä palkka-arviointia mainitun pykälän 3 momentissa säädetyssä määräajassa. Laiminlyöntimaksu on määrättävä <saa1:MuutosTeksti>kahden</saa1:MuutosTeksti> vuoden kuluessa laiminlyönnin tapahtumisesta.</saa:MomenttiKooste><saa:MomenttiKooste>Laiminlyöntimaksu on suuruudeltaan vähintään 5 000 euroa ja enintään 80 000 euroa. Laiminlyöntimaksua määrättäessä on otettava huomioon laiminlyönnin <saa1:MuutosTeksti>laatu,</saa1:MuutosTeksti> kesto, toistuvuus, muut olosuhteet sekä työnantajan vuotuinen bruttoliikevaihto. Laiminlyöntimaksu voidaan jättää määräämättä tai määrätä vähimmäismäärää pienempänä, jos laiminlyöntiä voidaan pitää vähäisenä ja maksun määräämättä jättäminen tai määrääminen vähimmäismäärää pienempänä on kohtuullista laiminlyönnin kesto ja muut olosuhteet huomioon ottaen.</saa:MomenttiKooste><saa:MomenttiKooste>Laiminlyöntimaksua ei voi määrätä valtion viranomaisille, valtion liikelaitoksille, hyvinvointialueille tai -yhtymille, kunnallisille viranomaisille, itsenäisille julkisoikeudellisille laitoksille, eduskunnan virastoille, tasavallan presidentin kanslialle, eikä Suomen evankelisluterilaiselle kirkolle tai Suomen ortodoksiselle kirkolle tai niiden seurakunnille, seurakuntayhtymille eikä muille elimille.</saa:MomenttiKooste><saa:MomenttiKooste>Tämän lain nojalla maksettavaksi määrätyn laiminlyöntimaksun täytäntöönpanosta säädetään sakon täytäntöönpanosta annetussa laissa (<sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>672/2002</sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>).</saa:MomenttiKooste><saa:MomenttiKooste>Muutoksenhausta laiminlyöntimaksua koskevaan päätökseen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (<sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>808/2019</sis1:SaadoskokoelmaViiteTunnus>).</saa:MomenttiKooste></saa:Pykala><sis:Palstaviiva/><saa:Pykala saa1:identifiointiTunnus=\"Voimaantulo\" saa1:pykalaLuokitusKoodi=\"VoimaantuloSaannos\"><saa:MomenttiKooste>(Kuten TyVM)</saa:MomenttiKooste></saa:Pykala></saa:Pykalisto><sis:Keskiviiva/></saa:Saados></vsk:SuppeaSaadosOsa><vsk:SuppeaAllekirjoitusOsa asi1:ylatunnisteTeksti=\"Vastalause 1\"><vsk:SuppeaPaivays asi1:allekirjoitusPvm=\"2021-05-12\"><vsk1:AjankohtaTeksti>Helsingissä 22.10.2026</vsk1:AjankohtaTeksti></vsk:SuppeaPaivays><asi:Allekirjoittaja><org:Henkilo met1:muuTunnus=\"1511\"><org1:EtuNimi>Lauri</org1:EtuNimi><org1:SukuNimi>Lyly</org1:SukuNimi><org1:LisatietoTeksti>sd</org1:LisatietoTeksti></org:Henkilo></asi:Allekirjoittaja><asi:Allekirjoittaja><org:Henkilo met1:muuTunnus=\"1443\"><org1:EtuNimi>Kim</org1:EtuNimi><org1:SukuNimi>Berg</org1:SukuNimi><org1:LisatietoTeksti>sd</org1:LisatietoTeksti></org:Henkilo></asi:Allekirjoittaja><asi:Allekirjoittaja><org:Henkilo met1:muuTunnus=\"1428\"><org1:EtuNimi>Niina</org1:EtuNimi><org1:SukuNimi>Malm</org1:SukuNimi><org1:LisatietoTeksti>sd</org1:LisatietoTeksti></org:Henkilo></asi:Allekirjoittaja><asi:Allekirjoittaja><org:Henkilo met1:muuTunnus=\"1521\"><org1:EtuNimi>Timo</org1:EtuNimi><org1:SukuNimi>Suhonen</org1:SukuNimi><org1:LisatietoTeksti>sd</org1:LisatietoTeksti></org:Henkilo></asi:Allekirjoittaja><asi:Allekirjoittaja><org:Henkilo met1:muuTunnus=\"1401\"><org1:EtuNimi>Tiina</org1:EtuNimi><org1:SukuNimi>Elo</org1:SukuNimi><org1:LisatietoTeksti>vihr</org1:LisatietoTeksti></org:Henkilo></asi:Allekirjoittaja><asi:Allekirjoittaja><org:Henkilo met1:muuTunnus=\"1506\"><org1:EtuNimi>Juha</org1:EtuNimi><org1:SukuNimi>Viitala</org1:SukuNimi><org1:LisatietoTeksti>sd</org1:LisatietoTeksti></org:Henkilo></asi:Allekirjoittaja></vsk:SuppeaAllekirjoitusOsa></vas:JasenMielipideOsa><vas:JasenMielipideOsa><sis1:OtsikkoTeksti>Vastalause 2</sis1:OtsikkoTeksti><asi:PerusteluOsa asi1:ylatunnisteTeksti=\"Vastalause 2\"><sis1:OtsikkoTeksti>Perustelut</sis1:OtsikkoTeksti><asi:PerusteluLuku><sis:KappaleKooste>Hallituksen esityksen tarkoituksena on panna täytäntöön niin sanottu palkka-avoimuusdirektiivi. Direktiivi pantaisiin täytäntöön direktiivin minimisäännösten mukaisesti.</sis:KappaleKooste><sis:KappaleKooste>Esityksen mukaan sukupuoleen perustuvaa palkkasyrjintää ehkäistäisiin ja palkkatasa-arvon toteutumista edistettäisiin erityisesti vahvistamalla palkkauksen läpinäkyvyyttä koskevia vaatimuksia. Tasa-arvovaltuutetusta annettuun lakiin tehtävillä muutoksilla pantaisiin kansallisesti täytäntöön direktiivin valvontaelintä koskeva sääntely. Tulotietojärjestelmästä annettuun lakiin ja tilastokeskuksesta annettuun lakiin tehtävillä muutoksilla mahdollistettaisiin työnantajille palkka-avoimuusdirektiivin edellyttämien tietojen ilmoittaminen tulorekisterin ja Tilastokeskuksen kautta tasa-arvovaltuutetulle. Sakon täytäntöönpanosta annetun lain soveltamisalaan lisättäisiin laiminlyöntimaksu. </sis:KappaleKooste><sis:KappaleKooste>Hallituksen esityksessä todetaan, että ehdotetulla sääntelyllä vastattaisiin osaltaan ILO:n samapalkkasopimuksen, CEDAW-sopimuksen ja TSS-sopimuksen valvontaelinten sekä Euroopan neuvoston ministerikomitean esittämiin suosituksiin ja huomioihin, jotka koskevat palkkatasa-arvon toteuttamista Suomessa.</sis:KappaleKooste><sis1:ValiotsikkoTeksti>Esityksen lähtökohta on kannatettava </sis1:ValiotsikkoTeksti><sis:KappaleKooste>Hallituksen esityksessä arvioidaan, että palkka-avoimuusdirektiivin kansallisella täytäntöönpanolla on sukupuolten tasa-arvoon ja työntekijöihin kohdistuvia myönteisiä vaikutuksia. Erityisesti palkkauksen läpinäkyvyyttä lisäävät säännökset parantavat mahdollisuutta havaita ja estää palkkasyrjintää. Keskustan mielestä samapalkkaisuuden edistäminen, palkka-avoimuuden lisääminen sekä perusteettomien palkkaerojen kitkeminen on kannatettava asia. Työelämän tasa-arvoa on tärkeä parantaa. Tämä hallituksen esitys ei kuitenkaan tuo ratkaisua näihin ongelmiin. </sis:KappaleKooste><sis:KappaleKooste>Keskusta pitää tärkeänä, että miesten ja naisten palkkaeroja kyetään kuromaan suomalaisessa työelämässä umpeen. Palkkatasa-arvon saavuttamiseksi tarvitaan uusia työkaluja ja määrätietoisia toimia. Samapalkkaisuutta voidaan edistää lisäämällä yleistä tietoa palkoista ja palkitsemisesta. Työntekijöillä on oikeus ymmärtää ja tietää, mistä oma palkka koostuu ja millainen on työpaikan palkkausjärjestelmä. </sis:KappaleKooste><sis:KappaleKooste>Tasa-arvoisempaa työelämää pitää rakentaa tavalla, joka parantaa työhyvinvointia eikä lisää ristiriitoja työpaikoilla. Tavoitteena tulee olla laki, jota niin työntekijät ja työnantajat, valvontaviranomaiset kuin tuomioistuimetkin voivat asianmukaisesti soveltaa ja tulkita. Hallituksen esitys ei täytä näitä vaateita. </sis:KappaleKooste><sis:KappaleKooste>Kyseessä on perus- ja ihmisoikeuksia koskeva, yhteiskunnallisesti ja oikeudellisesti merkittävä esitys. Ehdotetut muutokset eivät kaikilta osin vastaa direktiivin tavoitteita ja EU-oikeutta. Hallituksen esitykseen sisältyvässä lausuntopalautetta kuvaavassa osiossakin todetaan, että hallituksen esitysluonnoksen arvioitiin olevan ristiriidassa perustuslain tasa-arvovelvoitteen kanssa ja että ehdotettu sääntely ei vastaa palkka-avoimuusdirektiivin ydinedellytyksiä ja voi perusteluineen osin heikentää direktiivin tavoitteita. </sis:KappaleKooste><sis:KappaleKooste>Palkka-avoimuusdirektiivi esitetään pantavaksi täytäntöön sovittamatta uusia säännöksiä yhteen voimassa olevien tasa-arvolain säännösten kanssa. Valiokunnalle annetuissa lausunnoissa on arvioitu, että ehdotus hämärtää nykyistä sääntelyä ja heikentää lainsäädännön turvaamien oikeuksien toteutumista. Laki tulee myös heikentämään lainvalvontaelimen tosiasiallista toimintakykyä. </sis:KappaleKooste><sis1:ValiotsikkoTeksti>Samanarvoisen työn määritelmä </sis1:ValiotsikkoTeksti><sis:KappaleKooste>Keskustan työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaryhmä pitää myönteisenä, että hallitus esittää sääntelyä työn samanarvoisuuden tunnistamisesta. Samanarvoista työtä koskeva säännös ei kuitenkaan täytä direktiivin vaatimuksia kaikilta osin. Jäsenvaltion tulisi esitettyä vahvemmin varmistaa se, että työnantajilla on käytössään direktiivin mukaiset palkkarakenteet. Palkkasyrjintäkiellolla on vankka ja pitkäaikainen perusta EU-oikeudessa, kansainvälisissä sopimuksissa ja kansallisessa lainsäädännössämme. Palkkasyrjintäkielto velvoittaa korjaamaan pienetkin perusteettomat palkkaerot. </sis:KappaleKooste><sis:KappaleKooste>Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle annetuissa lausunnoissa on todettu, että ehdotukset jättävät paljon tilaa samankaltaisuuden subjektiivisille arvioille ja määritelmille. Työn samankaltaisuuden määrittely kaipaa yksiselitteisempää ohjeistusta. </sis:KappaleKooste><sis:KappaleKooste>Hallituksen esityksen keskeisimpänä puutteena on valiokunnan kuulemisissa noussut esille, että tasa-arvolakiin ei ehdoteta lisättäväksi samanarvoisen työn määritelmää. Kyse on samapalkkaisuusperiaatteen toteutumisen kannalta keskeisestä oikeudellisesta käsitteestä. Oikeus samaan palkkaan koskee paitsi samaa työtä myös samanarvoista työtä, ja juuri samanarvoisen työn käsite mahdollistaa eri aloilla tehtävien ja sisällöltään erilaisten töiden arvioinnin suhteessa toisiinsa.</sis:KappaleKooste><sis:KappaleKooste>Palkka-avoimuusdirektiivin yhtenä keskeisenä tavoitteena on selkeyttää samapalkkaisuusperiaatteeseen liittyviä käsitteitä ja helpottaa niiden käytännön soveltamista. Tavoitteena on vähentää samanarvoisten töiden tunnistamattomuudesta johtuvaa palkkasyrjintää. Samanarvoisen työn käsitteen selkeyttämisellä on siten merkitystä sekä työntekijöille että työnantajille. Selkeä määritelmä lisää oikeusvarmuutta ja ennakoitavuutta sekä auttaa lain soveltajia arvioimaan, milloin erilaiset työt voivat olla työn arvoltaan samanarvoisia. </sis:KappaleKooste><sis:KappaleKooste>Työnantajille määritelmä ja siihen liittyvät arviointikriteerit antavat puolestaan konkreettisia välineitä töiden vertailuun sekä sen arvioimiseen ja perustelemiseen, mihin työntekijöiden väliset palkkaerot perustuvat. </sis:KappaleKooste><sis:KappaleKooste>Voimassa olevassa tasa-arvolaissa samanarvoista työtä ei määritellä. Hallituksen esityksessä määritelmän puuttumista perustellaan muun muassa sillä, että samanarvoinen työ mainitaan jo tasa-arvolain 6 b §:ssä ja 8 §:ssä ja että käsitteen sisältöä on kuvattu tasa-arvolain vuoden 2014 muutosta koskevassa hallituksen esityksessä HE 19/2014 vp. Samassa yhteydessä hallituksen esityksessä kuitenkin todetaan yleisesti, että palkka-avoimuusdirektiivin soveltamisen ja kansallisen täytäntöönpanon kannalta keskeisimmät määritelmät tulisi lähtökohtaisesti lisätä kansalliseen lainsäädäntöön.</sis:KappaleKooste><sis:KappaleKooste>Se, että samanarvoinen työ mainitaan palkkakartoitusta ja palkkasyrjintää koskevissa säännöksissä, ei määrittele käsitteen oikeudellista sisältöä eikä kerro lain soveltajalle, millä perusteilla töiden samanarvoisuutta arvioidaan. Myöskään lain esitöihin sisältyvä kuvaus ei oikeusvarmuuden, sääntelyn selkeyden ja ennakoitavuuden kannalta vastaa laissa säädettyä määritelmää. </sis:KappaleKooste><sis:KappaleKooste>Hallituksen esityksessä yhdenvertaisuuslaiksi (<sis1:AsiakirjaViiteTunnus>HE 19/2014 vp</sis1:AsiakirjaViiteTunnus>) perusteluissa samanarvoisen työn käsitettä avattiin varsin yksityiskohtaisesti. Lain esitöissä lähdettiin siitä, että samanarvoisella työllä tarkoitetaan yhtä vaativaa työtä ja että myös keskenään hyvin erilaiset työt voivat olla samanarvoisia. Arvioinnissa merkityksellisiä ovat töiden tosiasiallinen sisältö, työntekijälle asetettavat vaatimukset ja työolosuhteet. Nyt hallituksen esityksessä vedotaan aikaisempien lakiehdotusten esitöihin osoituksena käsitteen sisällöstä, mutta tätä sisältöä ei edelleenkään ehdoteta tuotavaksi itse lakiin. </sis:KappaleKooste><sis:KappaleKooste>Ratkaisu on ongelmallinen nyt, kun palkka-avoimuusdirektiivin tarkoituksena on selkeyttää samanarvoisen työn käsitettä ja helpottaa sen soveltamista. Direktiivin johdanto-osassa korostetaan keskeisten samapalkkaisuuteen liittyvien käsitteiden, kuten samanarvoisen työn, selkeyttämistä sekä palkkasyrjintää kokeneiden oikeuksien käyttämisen, että työnantajien ohjaamisen näkökulmasta. Jos käsitteen sisältö jätetään edelleen esitöiden ja oikeuskäytännön varaan, tätä direktiivin tavoitetta ei toteuteta kansallisessa lainsäädännössä. </sis:KappaleKooste><sis:KappaleKooste>Määritelmän puuttumisen ongelmallisuutta korostaa lisäksi hallituksen esityksessä 3 §:ään ehdotettu työntekijäryhmän määritelmä. Työntekijäryhmällä tarkoitettaisiin samaa tai samanarvoista työtä tekeviä työntekijöitä, jotka työnantaja on ryhmitellyt 3 a §:ssä tarkoitettujen syrjimättömien, objektiivisten ja sukupuolineutraalien kriteerien perusteella ja tapauskohtaisesti yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa. Sääntely rakentuu näin olennaiselta osin samanarvoisen työn käsitteen varaan, vaikka itse käsitettä ei määritellä laissa. </sis:KappaleKooste><sis:KappaleKooste>Sääntelykokonaisuus jää osin sisäisesti epäselväksi. Laissa määritellään samanarvoista työtä tekevien työntekijöiden muodostama työntekijäryhmä, mutta ei sitä, mitä samanarvoisella työllä tarkoitetaan. Ehdotettu työntekijäryhmän määritelmä ei poista samanarvoisen työn määritelmän tarvetta vaan päinvastoin korostaa sitä. Ehdotuksen työntekijäryhmän määritelmä rakentuu 3 a §:n objektiivisten ja sukupuolineutraalien kriteerien varaan. </sis:KappaleKooste><sis:KappaleKooste>Määritelmän puuttumisella on myös käytännön merkitystä. Ilman selkeää määritelmää on vaarana, että samapalkkaisuuden arviointi painottuu samaan tai hyvin samankaltaiseen työhön. Tämä kaventaisi samapalkkaisuusperiaatteen käytännön soveltamista, sillä samanarvoisen työn käsitteen keskeinen tarkoitus on mahdollistaa myös keskenään erilaisten töiden vertailu niiden arvon perusteella.  Määritelmän lisääminen lakiin ei tarkoita sitä, että samaa tai samanarvoista työtä tekeville olisi kaikissa tilanteissa maksettava sama palkka. Palkkaeroille voi olla objektiivisia ja sukupuolineutraaleja perusteita. Olennaista on, että palkkaerojen perusteet voidaan tunnistaa, arvioida ja tarvittaessa osoittaa. Samanarvoisen työn määritelmä ja arviointikriteerit tukevat siten myös työnantajaa palkkaerojen asianmukaisten perusteiden arvioinnissa. </sis:KappaleKooste><sis:KappaleKooste>Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on mietinnössään <sis1:AsiakirjaViiteTunnus>TyVM 8/2022 vp</sis1:AsiakirjaViiteTunnus> edellyttänyt, että valtioneuvosto valmistelee samanarvoista työtä koskevan määritelmän lisättäväksi tasa-arvolakiin. Direktiivin täytäntöönpano tarjoaa tähän nyt selkeän oikeudellisen perustan ja samalla tilaisuuden toteuttaa valiokunnan aikaisemmin edellyttämä lain täsmentäminen. </sis:KappaleKooste><sis1:ValiotsikkoTeksti>Lakiehdotus lisää kustannuksia ja byrokratiaa </sis1:ValiotsikkoTeksti><sis:KappaleKooste>Lakiesitys lisää yritysten hallinnollista taakkaa ja kustannuksia. Byrokratian lisääntyminen ei ole kaikilta osin vältettävissä palkka-avoimuusdirektiivin säännösten vuoksi. Esitettyjen uusien seuraamusten täytäntöönpano on monimutkaista ja monivaiheista. Ehdotettujen säännösten ja perusteluiden vaikeaselkoisuus sekä kanneaikojen ja todistustaakan pirstaleisuus johtavat siihen, että syrjintää epäilevän yksilön on vaikea hahmottaa oikeuksiaan ja hänen käytettävissään olevia oikeussuojakeinoja. Vastaavasti eri kokoisten työnantajien on haastavaa tunnistaa, mitä lainmukainen toiminta heiltä käytännössä edellyttää. </sis:KappaleKooste><sis:KappaleKooste>Lain sisäinen yhtenäisyys ja tulkinnan johdonmukaisuus edellyttävät eri säännösten huomattavaa yhteensovittamista ja keskeisten käsitteiden, kuten palkan ja samanarvoisen työn määrittelyä. Tavoitteena tulee olla laki, jota niin työntekijät ja työnantajat, valvontaviranomaiset kuin tuomioistuimetkin voivat asianmukaisesti soveltaa ja tulkita. </sis:KappaleKooste><sis1:ValiotsikkoTeksti>Tasa-arvovaltuutetun tehtävistä ja rooleista </sis1:ValiotsikkoTeksti><sis:KappaleKooste>Suomessa tasa-arvovaltuutetun tehtävä on perustettu erityistä lainvalvontaa toteuttavaksi oikeusturvaelimeksi, joka valvoo tasa-arvolain noudattamista sekä tarjoaa oikeussuojaa syrjintää kokeneille. Tasa-arvovaltuutetulle ehdotetaan nyt valvonnan vaikuttavuuden lisäämiseksi itsenäistä seuraamusten määräysvaltaa. Ehdotetut työnantajavelvoitteet lisäävät valvontaviranomaisen työtä merkittävästi, mutta valvontaan esitetyt resurssit ovat alimitoitetut eivätkä vastaa direktiivin edellytyksiä. </sis:KappaleKooste><sis:KappaleKooste>Oikeudellisen lainvalvonnan järjestämisen lisäksi direktiivi sisältää vaateen seuranta- ja analysointitehtävien toteuttamisesta samapalkkaisuuspolitiikan kehittämistä ja EU-raportointitarpeita varten. Myös niitä esitetään tehtäväksi resursseiltaan pienelle lainvalvontaviranomaiselle, vaikka direktiivi mahdollistaisi tehtävien jakamisen useammalle toimijalle. </sis:KappaleKooste><sis:KappaleKooste>Lakiesitys voi vaarantaa valvontaelimen riippumattomuuden, toimintakyvyn ja tämä voi jopa johtaa syrjintää epäilevän yksilön oikeussuojan vaarantumiseen. Politiikkatoimia tukevat analysointi- ja kehittämistehtävät on perinteisesti erotettu riippumattoman lainvalvonnan tehtävästä. Palkka-avoimuusdirektiivin tehtävien järjestäminen ehdotetulla tavalla ei ole tarkoituksenmukaista eikä kustannustehokasta. </sis:KappaleKooste><sis:KappaleKooste>Lainvalvonnan riippumattomuuden, puolueettomuuden ja asianosaisten oikeusturvan kannalta on tärkeää, että valvontatehtävät ja samapalkkaisuuspolitiikan valmistelua ja toimeenpanoa tukevat tehtävät erotetaan toisistaan. Riippumattoman valvontaviranomaisen ei tulisi osallistua sellaisten toimintatapojen kehittämiseen ja toimeenpanoon, joiden lainmukaisuutta sen tehtävänä on myöhemmin itse arvioida. </sis:KappaleKooste></asi:PerusteluLuku></asi:PerusteluOsa><sis1:LihavaKursiiviOtsikkoTeksti>Ehdotus</sis1:LihavaKursiiviOtsikkoTeksti><asi:PonsiOsa><asi1:JohdantoTeksti>Edellä olevan perusteella ehdotamme,</asi1:JohdantoTeksti><sis:SisennettyKappaleKooste><sis1:KursiiviTeksti>että 1.—5. lakiehdotus hylätään.</sis1:KursiiviTeksti></sis:SisennettyKappaleKooste></asi:PonsiOsa><vsk:SuppeaAllekirjoitusOsa asi1:ylatunnisteTeksti=\"Vastalause 2\"><vsk:SuppeaPaivays asi1:allekirjoitusPvm=\"2026-10-22\"><vsk1:AjankohtaTeksti>Helsingissä 22.10.2026</vsk1:AjankohtaTeksti></vsk:SuppeaPaivays><asi:Allekirjoittaja><org:Henkilo met1:muuTunnus=\"1533\"><org1:EtuNimi>Olga</org1:EtuNimi><org1:SukuNimi>Oinas-Panuma</org1:SukuNimi><org1:LisatietoTeksti>kesk</org1:LisatietoTeksti></org:Henkilo></asi:Allekirjoittaja><asi:Allekirjoittaja><org:Henkilo met1:muuTunnus=\"1524\"><org1:EtuNimi>Markku</org1:EtuNimi><org1:SukuNimi>Siponen</org1:SukuNimi><org1:LisatietoTeksti>kesk</org1:LisatietoTeksti></org:Henkilo></asi:Allekirjoittaja></vsk:SuppeaAllekirjoitusOsa></vas:JasenMielipideOsa></vml:Mietinto></RakenneAsiakirja></SiirtoAsiakirja><SiirtoTiedosto xmlns=\"http://www.eduskunta.fi/skeemat/siirtokooste/2011/05/17\"><Document xmlns=\"http://www.arkisto.fi/skeemat/sahke2/2011/01/31_vnk\"><NativeId>{760EA65D-FE9D-CCFD-8490-A17CB8E00000}</NativeId><UseType>Julkaisu</UseType><File><Name>760EA65D-FE9D-CCFD-8490-A17CB8E00000.pdf</Name><Path>sftp://pintpurnukka.eduskunta.fi:22/home/vaskijul/liitteet/tojulkvp/760EA65D-FE9D-CCFD-8490-A17CB8E00000.pdf</Path></File><Format><Name>application/pdf</Name><Version/></Format><HashAlgorithm>MD5</HashAlgorithm><HashValue>3e14e90d34f5abce2326660d021a64e6</HashValue></Document></SiirtoTiedosto></ns11:Siirto>","5","2026-10-27 11:57:22","TyVM 9/2026 vp","1066662","2026-10-30 07:35:42.043501"]],"columnCount":7,"rowCount":1,"pkName":"Id","pkStartValue":null,"pkLastValue":null}